Tänään...

Tänään...

- kauhistuin lähes räjähtämässä olevaa tissiäni aamulla, heheh
- riemuitsin kun vauva söi iskän kanssa uudesta MAM-koliikkituttipullosta (testattiin muuten vain)
- pähkäilin, minkälainen vauvakirja hankittaisiin meidän tytölle
- iloitsin miehen kesälomasta
- tapasin tuttuja pitkästä aikaa
- ärsyynnyin äidilleni, joka tiedusteli, että minkä ikäisen vauvan saa viedä rota-rokotukseen. Selitin hieman tuohtuneena, että ihan neuvolan rokotusohjelman mukaan mennään, että ei me itse olla päätetty viedä vauvaa mihinkään ylimääräisiin rokotuksiin. Sitten sain vielä ohjeita siitä, että ripulia sairastavaa vauvaa pitää nesteyttää vaikka antamalla vettä. Jostain syystä ajattelin pääkalloja ja muita äkäisiä erikoismerkkejä.
- pohdin arjen sujumista perheissä, joihin syntyy uusi vauva melko pian edellisen jälkeen
- odotin postimieheltä pakettilappua, mutta enpäs saanut sitä vielä, höh
- tarkkailin pilviä kaupungilla, josko ehdittäisi kävellä kuivina kotiin
- jännitin herääkö vauva kesken ravintolaruokailun, kun ruoan tulossa kesti pitkään
- maistelin onnellisena mozzarella-pestoleipää
- yllätyin iloisesti vauvan ihanasta uudesta ilmeestä. (Iskä nosti vauvan katsomaan heitä peilistä ja vauva yhtäkkiä tajusi, että peilissä näkyy oma isi ja sitten heti hymyili kuin äänettömästi naurahtaen, riemukkaasti ja riehakkaasti taakse kallistuen ja iskää katsoen)
- harmittelin kun miehellä ja minulla ei ollutkaan tarvetta ruokakauppakäynnille, vaikka minun teki salaisesti mieli karkkia, heh
- jätin kuitenkin sitten taas ottamatta ne päiväunet, joita joka aamu suunnittelen ottavani
- olin kiitollinen anopille, joka evakuoi meidän loputkin pakasteet jotta saadaan sulatettua pakastin
- ihastelin vauvan pitkiä jokelteluja, jotka ovat lisääntyneet selvästi nyt aivan lähipäivinä
- unohdin ottaa yhteyttä työasiasta, josta minun piti
- ihmettelin itkutonta iltaa, taas!
- tunsin jälleen kerran suurta kiitollisuutta minun ihanasta perheestä ja totesin itselleni, että rakkaus on laimea sana kun puhutaan omasta lapsesta.