Liikkeelle lähteminen vauvan kanssa kahdestaan on ollut yllättävänkin jännittävä asia. Toisaalta meillä ei ole ollut mihinkään kiire. Itse olen aivan hyvin viihtynyt puolialasti täällä kotiseinien sisäpuolellakin nämä viikot. Nyt viime päivinä on kuitenkin alkanut tehdä mieli ihmisten ilmoille, muiden aikuisten pariin. Ja varsinkin, kun tajuaa pystyvänsä lähtemään vauvan kanssa, niin sitä oikein innostuu entistä enemmän tästä liikkumisen mahdollisuudesta!
Kaupungilla käyminen vauvan kanssa on vielä jännittävää. Mikään muu siinä ei jännitä kuin se, että vauva alkaa yhtäkkiä itkeä vaunuissa enkä löydäkään sopivaa syöttämispaikkaa nopeasti. Yksin kun ei voi ottaa vauvaa syliinkään ennenkuin ollaan sopivassa paikassa, kun vaunujakin täytyy työntää eikä siihen yksi käsi riitä. Kun vauva alkaa itkeä vaunuissa, itku ei ole mitään pientä tihrustusta vaan todellakin suoraa huutoa. Tämä jännittäminen on sinänsä mielenkiintoinen asia, että siinä on kyse jonkinlaisesta sosiaalisesta pelosta. Että mitä muut ajattelevat minusta, kun minulla on huutava lapsi vaunuissa. "Eikö tuo äiti tajua antaa lapselleen ruokaa?" "Onpas meteliä, olisi jäänyt kotiin jos ei saa lastaan hiljaiseksi." "Onpa huono äiti." Sieltä se tuli, tuo viimeinen siis. Sitä minä varmaan pelkään. Että muut ajattelevat niin. Vaikka haloo, eihän kukaan tavallinen järkevä ihminen niin oikeasti mieti! Eihän?
Mutta siis. Tänään käytiin kaupungilla vauvan kanssa kahdestaan. Näin alussa täytyy myös opetella aivan uusia reittejä kaupoissa ja ostoskeskuksissa. Missä on luiska vaunuille, missä hissi? Missä voisi kenties ruokkia kiljuvan vauvan ja missä kaupassa on erityisen ahtaat käytävät? Oli vapauttavaa jo nousta bussista keskustassa. Vauva oli 10 minuutin bussimatkan pitänyt silmiä auki ja kuunnellut tarkkaavaisena liikenteen ääniä. Perillä pieni kuitenkin jo nukkui.
Sain ostettua vauvalle farkkumekon nimiäisiin sekä muutaman kietaisumallisen bodyn (kokoa 62cm), kun ollaan ihan pian siirtymässä jo siihen kokoon. Tuota kokoa meillä onkin jo aika paljon kaapissa, mutta monet noista vaatteista on kovin tiukkoja kaula-aukosta, etten oikein tiedä, pystyykö niitä kaikkia edes käyttämään. Kietaisumalliset on niin käteviä! Ostin myös itselleni ballerina-kengät jee! <3 Niille olikin jo iso tarve, kun oon lenkkareilla tallustanut tähän asti. Kenkiä siis on, mutta useimmat on korollisia, enkä viitsi niillä lähteä vaunuilemaan.
Ystävä neuvoi hyvän lastenhoitohuoneen eräästä ostoskeskuksesta ja sille tulikin käyttöä juuri sopivasti, kun vauva heräsi nälkään minun ollessa siellä lähistöllä. Kävin syöttämässä vauvan siellä omassa rauhassa. Lopulta käveltiin kotiin. Vauva heräsi heti kun tultiin kotiin ja vaunut pysähtyi.
Kiva päivä siis takana. Heh, aloitin kirjoittaa tätä iltapäivällä ja kävin tuossa äsken nukuttamassa 2,5 tuntia meidän pikkuprinsessaa, joka ei malttanut nukahtaa. Suloinen silmän lupsuttaja. Tällä kertaa ei kuitenkaan itketty paljonkaan. Nyt iltapalaa ja hetki miehen kanssa.
Niin ja pakko muuten mainita, että päivällä mulla oli joku ihme energiapuuska ja pesin vessat, pyykkäsin ja siivoilin pikkujuttuja. Helteellä ei olisi tullut mieleenkään, mut ehkä sain kaupunkireissusta ylimääräistä virtaa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti