Kirjoitan nopeasti, koska ajattelin mennä vielä suihkuun ja ehkä huilaamaankin ennen kuin vauva herää.
Meillä näyttää tulleen tavaksi vauvan kovat iltaitkut. Eilen jo huokaistiin ihmetyksestä, kun vauva nukahti 20.30! Oltiin ihan että mitäh?! Eilen kokeiltiin, että ei laitettukaan vauvaa heti illalla nukkumaan tavalliseen tapaan, vaan otettiin hänet rauhalliseen olkkariin vielä oleskelemaan. Olin syöttänyt vauvan jo hetki aiemmin ja vauvan haukotellessa mies otti hänet syliin/käsilleen ja siihenhän tuo pikkuinen nukahti.
Mutta.
Eipä mennytkään niin kuin luultiin. Vauva heräsi uudestaan puolen tunnin päästä ja aloitti kuitenkin huutonsa. Itku alkaa yleensä 19 ja 21 välillä ja kestää hyvällä tuurilla tunnin, luultavammin kaksi tuntia. Se tuntuu pitkältä ajalta kovasti itkevän vauvan kanssa. Välillä syötän ja vauva tuntuu kaipaavankin lohtutissiä. Röyhtäytän usein ja tarvittaessa vaihdetaan vaippaa. Annetaan olla välillä itsekseen pienen hetken ja välillä keinutellaan sylissä. Kaikkia vauvan asentoja on kokeiltu. Joku auttaa joskus. Joskus vauva rauhoittuu röyhtäisyn jälkeen, joskus kakan tekemisen jälkeen, joskus tuntuu ettei mikään auta. Välillä mies hoitaa, välillä minä, se kumpi jaksaa paremmin. Parin tunnin jälkeen vauva on selvästi väsynyt itkemisestä ja hereillä olosta. Jostain se uni sitten lopulta löytyy. Usein äidin tissiltä, siitä hikisen kainalon viereltä. Heh.
En usko, että voitaisiin tehdä mitään paremmin. On tehty kaikki mitä osataan. Yritän ajatella, että nämä tällaiset haasteet on vain väliaikaisia. Hetken ne kiusaavat, kunnes tulee uudenlaisia haasteita. ;)
Päivällä vauva nukkuu ihan hyvin. Usein hän nukkuu meidän sängyssä. Herää kuitenkin melko usein jokaisen unijaksonsa (45-60min) jälkeen ja rauhoittuu yleensä vain rinnalle. Annan vauvan ensin äheltää ja itkeskellä pikkuitkua rauhassa ja tilanteen mukaan kokeilen tassuilua. Vasta kun hän itkee kunnolla, menen hänen viereen ja yleensä aina tissi kelpaa.
Vaikka meillä huudetaan iltaisin, arvostan suuresti sitä, että meidän vauva kuitenkin nukkuu välillä. Ja kun iltaisin nukahtaa, yökin menee yleensä mukavasti parin tunnin syöttöväleillä. Alkuyöstä on pisin unijakso, yleensä kolme tuntia. Viime yönä nukkui jopa neljä (!) tuntia putkeen ja olikin sitten kolmen aikaan tosi nälkäinen. Aamuyöstä heräilee joskus tunninkin välein. Tuttia on kokeillut, mutta se ei pysy suussa yhtään. Näillä mennään ja katsotaan, miten tilanteet kehittyy.
Hei, löysin blogisi raskausaikanani ja on ollut kiva seurata sitä, sillä itse sain esikoislapseni vain muutama päivä sinun jälkeesi. On mielenkiintoista seurata teidän eloa, kovin samanlaisia ajatuksia löytyy täältäkin! Kiva, että olet jaksanut vielä vauvan synnyttyäkin bloggailla ahkerasti. Aurinkoisia ja itkuttomampia päiviä teille!
VastaaPoistaOnpa kiva kuulla, että minun kirjoituksista on iloa ja kenties vertaistukeakin! =)
PoistaNiin ja mukavia kesäpäiviä sinnekin! =)
PoistaKeksittiin apu iltaitkuihin ja se on toiminut ainakin nyt parina iltana, nimittäin auton turvakaukalo! Kun itkuun ei enää auta syöttö tai vauvan lempipaikka olkapää, niin kaukaloon pötköttämään. Mies heiluttaa kaukaloa ensin seisten ihan pikkuhetken, ja pian sen voi jo laskea maahan ja heilutella sitä pelkällä kädellä. Annetaan vauvan päästä hyvään uneen siinä ja sitten siirto omaan sänkyyn toivoen parasta. Vaikka vaavi heräisi siirtoon, on ollut jo niin uninen että nukahtanut samantien rinnalle. Että vinkkinä vaan muillekin, jos samanlaisia pulmia! Toivotaan että tämä ratkaisu auttaa jatkossakin!
VastaaPoista