Tutti pois

Minulla on muutamia kuukausia pyörinyt mielessä neuvolalääkärin jämäkät sanat, että "sitten viimeistään 1,5-vuotiaana tutti pois käytöstä". Muuten oltaisiinkin siitä jo luovuttu, mutta pitkää lentomatkaa ja muutenkin reissua suunnitellessa tuntui, että jospa tutista olisikin siellä hyötyä. Ja kyllä siitä varmaan olikin. Vaikka kuten jo toiseen postaukseen kirjoitin, tottakai olisi pärjätty myös ilman tuttia, jos olisi siitä luovuttu aiemmin. Eihän lapsi sitten enää reissussa olisi sitä kaivannut. Joulun alla kuitenkin tuntui, että sairastelut ja muut uupumukset väsyttivät koko perhettä siinä määrin, ettei kaivattu mitään ylimääräistä säätöä elämään. Niinpä vieroitus jäi. 

Lapsen ollessa muutaman kuukauden ikäinen yritettiin tuttia hänelle kaikin keinoin. Olisi ollut ihanaa, kun tutti olisi silloin lohduttanut vatsavaivaista. Vasta paljon myöhemmin lapsi hoksasi tutin.

Nyt lapsi on 1v. 8kk ja kotiarki palautuu vähitellen. Oltiin aluksi ajateltu miehen kanssa, että jätetään tutti pois samantien matkan jälkeen. Ei kuitenkaan jaksettu/uskallettu riistää lapsen lohtua koko perheen taistellessa huimaa reissupaluuväsymystä ja flunssaa vastaan. Muutenkin lapsen nukkumiset ja unirutiinit hakivat vielä kovasti muotoaan viime viikolla.

Eilen oli sitten ensimmäinen tutiton päivä. Matkallahan tutti oli käytössä sekä päivin että öin, hereillä ja unessa. Heti kotiin tultua otettiin se käyttöön vain uniaikaan. Pari kertaa lapsi kyseli tuttia ensimmäisenä kotipäivänä, mutta unohti sen samantien kun sitä ei ollut. Eilen päiväunille mentäessä lapsi oli sen verran hyväntuulinen, että päätettiin tehdä vieroitus nyt. Yllättäen lapsi ei yhtään kaivannutkaan tuttia. Yöunille menokin onnistui tosi hyvin ilman. Samoin tänään päiväunille meno. Voi olla, että jonakin päivänä hän vielä pyytää tuttia ja nukuttaminen voi olla hankalaa. Näin kuitenkin nyt mennään eikä tuttia oteta tietenkään enää takaisin. Pupu toimii tutin korvikkeena.

Ulkomailla tästä tuttivieroituksesta ei taideta tehdä niin suurta numeroa kuin meillä Suomessa. Välillä esim. ulkomaan lehtijutuissa näkeekin jotenkin yllättävän isoja lapsia tutit suussa. Luin jostain nettilehdestä, että kyllä täällä meidän maassa aiempina vuosikymmeninä on syöty tuttia helposti jopa 5-vuotiaaksi, tai että se ei ole ollut mitenkään ihmeellistä. Nyt se olisi ihan hullua.

Nyt pitäisi kerätä kaikki tutit piiloon. Niitä kun löytyy aina milloin mistäkin. Hyvä mieli.

Kissako ne vei?