Palelee!

Heti reissun jälkeisenä päivänä kun käytiin kaupassa, tuntui että ihan kuin kaupunki olisi ollut unessa. Sama fiilis tuli tänään kun istuin kaupungilla bussipysäkillä. Paljon ihmisiä ympärillä, mutta kukaan ei puhunut yhtään mitään. Ei sanaakaan kuulunut mistään. Kirkonkellot soittivat tasaisesti plim plom ja oli erikoinen olo. Räntää satoi. Minua paleli tosi paljon. Flunssa paleltaa ja väsyttää, raskaus paleltaa ja väsyttää, tropiikista paluu paleltaa ja väsyttää. Kunpa olisin jo terve. Olisi ehkä parempi mielikin. Nyt on vain paluuangsti eikä ystäviäkään voi nähdä kipeänä. Miehen viimeinen lomaviikko meni nyt ihan vaan perheen sairastamiseen. Harmittaa. Ja tuo räntäsade plääh. Ja vilu.