Hyvää vappua!
Eilen yllätin itseni innostumalla siivoamisesta. Huh! Siivosin valehtelematta viisi tuntia putkeen, jonka jälkeen iskikin sitten jalkoihin väsy. Lepohetken jälkeen vielä imuroin ja silitin kesäverhot. Siivosin yksin meidän koko kodin. Rauhalliseen tahtiin touhusin, mutta iltapäivällä toki oli vähän nuupahtanut olo. Tosin erittäin tyytyväinen puhtaaseen kotiin. :)
Siivousrumban jälkeen ehdin juuri ja juuri siistiytyä ennen ystäväpariskunnan saapumista. Ilta oli mukavan rauhallinen: syötiin herkullisia tortilloja ja munkkeja sekä naurettiin.
Tänä aamuna taas käsittelin tätä äitiyslomalle jäämistä. :) En vieläkään tunnu tajuavan, että mun ei tarvitse mennä töihin tosi pitkään aikaan. Välillä joku sellainen työstressi tulee mieleen ja sitten tuntuu tosi ihmeelliseltä tajuta, että enhän mä mene töihin.. en ensi viikolla, en ensi kuussa, tuskin ensi vuonnakaan vielä.
Samalla kun yritän tajuta tätä äitiyslomaa, päivät jatkavat vauhtiaan ja jopa kiihdyttävät sitä. Varmaan tämä toiminnantäyteinen viikko vielä entisestään lisää ajanjuoksun tunnetta. Touhua on ollut niin, että oon unohtanut kertoa esim. maanantaisesta perhevalmennukseen sisältyneestä imetysvalmennuksesta. Vaikka eipähän siellä mitään ihmeellistä uutta ollut. Hyvillä mielin ja luottavaisena suhtaudun imetykseen. Tietoja on nyt saatu. Etukäteen en osaa murehtia, että jos imetys ei jostain syystä onnistuisikaan. Sellaisella asenteella mennään, että jos tulee haasteita niin selvitellään niitä sitten.
On ihanaa, että ihmiset ottavat yhteyttä ja haluavat nähdä ennen vauvan syntymää. Juuri äsken soi puhelin ja appiukko soitti. En vaan millään jaksanut vastata, kun arvasin jo, että varmaan ehdottaisivat meille syömistreffejä, joille ei nyt tunnu olevan yhtään aikaa/jaksamista. Tällä ja ensi viikolla mulle tärkeintä on, että ehdin nähdä mun läheisimpiä ihmisiä ja tehdä edes joitain niistä asioista, joita suunnittelin tekeväni jo tällä kuluvalla viikolla. Ihme kiire.
Nyt pois koneelta lounasta syömään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti