Minun oli tarkoitus pari päivää sitten kirjoittaa tänne harmaista päivistä, kun taas kerran väsytti, laiskotti sekä kehtuutti, niinkuin minun ystävät on opettaneet minua sanomaan.. Lukuisat yöheräämiset ovat jatkuneet edelleen. Ulkona oli harmaata, sateista ja tuulista. Illat pimeitä. Miehellä on ollut iltavuoroja ja jouluakaan ei viitsisi ihan vielä alkaa odottaa. Aina löytyisi myös siivottavaa, ja aina pitäisi keksiä ja tehdä jotain ruokaa. Vauvakirjaa ei ehdi kirjoittaa rauhassa eikä työssäkäyvälle ystävälle soittaa. Herkkujen syömistäkin pitää rajoittaa ja vauvaa on vaikea nukuttaa. On niin paljon mitä ei tiedä tai osaa. Valivali. :)
Mutta samaan postaukseen olisin kirjoittanut, kuinka pienetkin arkiset asiat voivat piristää ja tuoda iloa... Ystävän yllättävä puhelu, tuntemattoman ohikulkijan kanssa käyty nauravainen keskustelu, lokakuun vaihtuminen marraskuuhun, ikkunasta vilkuttavat hoitolapset, albumiin päätyvät valokuvat, tulevat kivat menemiset miehen kanssa, uuden isomman kodin haaveilu, ajoissa varattu vauvan 6kk-valokuvaus, joululahjojen miettiminen, ystävän tarjoama lastenhoitoapu sitten kun meidän vauva on isompi sekä tietenkin vauvan kaunis hymy ja hersyvä nauru.
Eilen ja tänään on ollut parempi mieli. Ulkona on ollut kivempi sää ja tänään on satanut kunnolla lunta, ensimmäisen kerran tälle syksylle! Maisema on kaunis. Eilen laittelin vauvan valokuvia albumiin melkein koko päivän ja iltapäivällä kävin ystävän kanssa teellä kaupungilla. Oli rentouttavaa istuskella rauhassa ja höpötellä niitänäitä.
Tänään varasin vauvalle taas vyöhyketerapian. Kokeillaan. Kivaa ja jännää. Sain myös käydä tänään rauhassa ruokakaupassa viikonloppua varten, kun mies oli aamun kotona. Tuollaiset pienet jutut on kivoja. Kauppakassiin sujahti pitsa-aineita, täytekakkuaineita ja muita herkkuja. Isänpäiväviikonloppu. <3
Vauva nukkui äsken kahden tunnin päikkärit! Tosin sylittelin ja nukutin kiukkuista vauvaa vaunuihin ensin reilut puolisen tuntia ja ekan nukutun puolentunnin jälkeen jo itki ilmavaivojaan. Söin eineskasviskuskusia, siitä varmaan johtui. Nostin sängylle jatkamaan unia. Siinä unet jatkui vielä 1,5 tuntia, tissi suussa. <3 Minä tiedän, että jatkuva imuttelu ja tissittely saattaa pahentaakin ilmavaivoja, mutta kyllä minä annan lohtutissiä vauvalle vaikka vatsavaivoihinkin. Ja yhtä samaa tissiä kun syö, niin alkuherumisen jälkeen ei sieltä kovin paljon maitoakaan vaikuta tulevan, kun nieleskelyä ei kuulu ollenkaan. Päiväunirytmi menee mukavasti kun saa vauvan nukkumaan yhdet pidemmät unet. Silloin riittää kolmet päikkärit. Toisaalta ongelmaksi on tullut uniassosiaatio tissiin. Mutta siitä toisen kerran.
Nyt välipalaa ja telkkaria ja mahallaan pyörivää vauvaa. Mies on illan töissä, joten vietetään tyttöjen ilta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti