Tällä viikolla olen vihdoin saanut taas kiinni vauvan unirytmeistä. Lähinnä siis tajunnut, millaisin väliajoin hän on väsynyt. Ehkä miehen meneminen takaisin töihin ja arjen jatkuminen on helpottanut. On helpompi keskittyä vauvan hoitamiseen, kun olen itekseni kotona. Vaikka miehen kanssa olikin kiva lomailla. Itekseni ollessa työnjako on kuitenkin selkeä ja voin elää täysin vauvan aikataulujen mukaan. Nyt haluankin tulevat päivät opetella vähän seuraamaan kellosta vauvan hereillä olemisen ja nukkumisen aikoja ja näin saada parempaa selkoa hänen rytmeistään.
Vauva herää aamuisin 6 ja 7.30 välillä. Hän jaksaa olla hereillä kerrallaan tunnin tai puolitoista, ja joskus ylikin, mutta silloin alkaa olla jo vähän turhan väsynyt. Tällä viikolla vaavi on nukkunut aika pitkiäkin päiväunia, kun joskus unet on kestäneet vain sen 45 minuuttia. Aamullakin nukkui taas 2,5 tuntia ja nytkin nukkunut jo lähes 3 tuntia (!) lyhyellä lohdutussyötöllä (kun maha kiusasi).
Olen halunnut nyt yrittää enemmän tuota vaunuissa nukkumista. Aamulla ja puoliltapäivin syötän vauvan, puen hänelle villasukat, uuden ihanan Polarn O. Pyretin Windfleece-puvun, pienen kaulurin sekä uuden nallepipon, tarvittaessa lapaset. Aluksi vauvaa hermostutti puvun ja pipon pukeminen, nyt muutaman kerran jälkeen on jo tottunut. Sitten vaunuihin pienelle kävelylle.
Tällä viikolla vauva ei ole oikeastaan kertaakaan itkenyt vaunuissa kävelylle lähdettäessä. Luulen, että olen onnistunut ajoittamaan lähdön sopivasti. Laitoin vaunuihin pienen herhiläislelun roikkumaan ja vauvan alkaessa hermostua rapistelen lelua vähän. Vauva kuuntelee ympäristön ääniä jonkin aikaa ja 5-8 minuutin kuluttua silmät ovat menneet suloisesti kiinni. Välillä olen palannut sitten samantien kotiin ja lykkinyt vaunut suoraan ja hipihiljaa parvekkeelle. Aivan ekoina kertoina en uskaltanut pitkänkään lenkin jälkeen tuoda vauvaa sisälle kun pelkäsin että herää äänimaailman muutokseen, ovien kolinoihin ja hissinappuloiden ääniin. Parit unet istuskelinkin sitten kerrostalon pihakeinussa puhelimella netissä surffaillen, kun vauva nukkui pitkiä uniaan.
Iltapäivän päiväunet nukutan joko vaunuissa tai kantorepussa. Iltapäivän unet saattavat olla vähän lyhyemmät, jos on nukkunut hyvin aiemmin päivällä.
Illalla aletaan iltarutiineja klo 19 aikoihin: vaipan vaihtamista, iltakylpyä (jota vauva muuten tällä hetkellä vähän pelkää, en tiedä miksi), hierontaa vauvaöljyllä (tämä on uusi juttu), yöpuvun laittamista. Sitten syötän vauvan rauhassa ja annan nukahtaa rinnalle, jos niin käy. Usein ei kuitenkaan vielä nukahda siihen, vaan mennään vielä olohuoneeseen, jossa vauva saa köllötellä meidän sylissä rauhallisesti. Sitten vähän olkapäällä olemista ja kun siihen väsyy niin taas rinnalle. Silloin yleensä sitten tulee uni. Usein saan käydä vielä kerran tai pari syöttämässä häntä uudestaan, tai lähinnä laittamassa tissin suuhun lohdutukseksi ja turvaksi. Vauvan rauhoittuessa otan tissin suusta ja pötkötän vielä vieressä hyvän aikaa. Vauvan rauhassa nukahdettua hiivin huoneesta.
Yöllä vauva herää nykyään noin 3,5-4 tunnin välein. Joskus nukkuu jopa 5 tuntia putkeen, toisinaan herää tunnin päästä edellisestä syötöstä. Mutta aika hyvin siis kyllä nukkuu yönsä.
Hereillä ollessaan yritän panostaa aktiivisuuteen. Koko ajan ei vauvan tarvitse touhuta mitään, mutta yritän tarjota hänelle reilusti katselemista ja ihmettelemistä, ts. työntää leluja naaman eteen ja jutella hänelle ja hymyillä ja lukea loruja kirjasta ja leikkiä päristely- ja kutitteluleikkejä (joista vauva ei välttämättä edes ymmärrä vielä mitään), jne. Välillä vauva istuu sitterissä leikkikaaren kanssa kun minä teen ruokaa tai laitan pyykkejä kuivumaan. Välillä mennään yhdessä leikkimatolle ja tarjoan siinä leluja ym. Välillä vauva makaa minun sylissä ja katsotaan telkkaria. Telkkarihan vauvaa kiinnostaisi kovasti ja aina yrittää kääntää päätään sitä kohti. Yritän kuitenkin vähän estää häntä sitä katselemasta, etteivät television nopeasti vaihtuvat kuvat sekoita/hämmennä vauvaa liikaa.
Nyt vauva heräilee, täytyy mennä, moi! -- Eipäs herännytkään. Kävin antamassa vähän rintaa ja nukahti vielä uudelleen, ainakin hetkeksi. Samalla tavalla vauva heräilee välillä muiltakin päiväunilta. Itkee kovaäänisesti eikä rauhoitu esim. vaunujen heiluttamiseen. Otan silloin unisen vauvan (silmät ihan kiinni) vaunuista meidän sängylle, vedän puvun vetskareita vähän auki ja tissiä suuhun. Sitä tuttia kun meillä ei ole käytössä. Silloin yleensä uni jatkuu.
Omat jumppatunnit on tehneet hyvää, samoin vaunukävelyt raikkaassa ilmassa. Ystäviä on ollut kiva nähdä ja on ollut mukavaa kun monet ovat soitelleet ja kyselleet kuulumisia. Tykkään syksystä, vaikka jokapäiväistä sadetta en kaipaakaan. Tykkään kun kohta voi poltella kynttilöitä ja olla sisällä lämpimässä, ulkoilla raikkaassa ilmassa ja ihastella tähtiä iltaisin. Aika menee nopeasti ja parin viikon päästä meidän rakas Pötkylä on jo 3 kk. Niin pieni vielä mutta niin paljon isompi ja osaavampi kuin 3 kk sitten. =) Pienen vauvan kehitys on vaan niin hurjan nopeaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti