Touhukkaita päiviä takana. Maanantaina kävin pitkästä aikaa hartia- ja selkähieronnassa. Oli tietysti aivan ihanaa. Iltapäivällä tehtiin pitkä kävelylenkki kaupungille kolmestaan. Vauva aloitti retken vaunuissa, mutta melko pian jouduttiin nostamaan hänet kantoreppuun, kun itku vaan yltyi. Tula-kantoreppu siis on ollut tähän mennessä ihan hyvä, mutta kovin montaa kertaa ei olla sitä vielä käytetty kuumien säiden vuoksi. Reppu on kuitenkin osoittautunut aika helpoksi pukea päälle vaikkapa tien päällä vaunuilemassakin. Vauvatuki on edelleen meillä käytössä ja välillä on vaikea saada meidän vauva reppuun niin, että niska ja pää saisivat riittävää tukea, mutta täytyy yhä harjoitella. Ja kun pian voidaan ottaa vauvatuki pois, niin sitten vauva asettuu taas vähän eri tavalla reppuun. Oli kiva käydä kaupungilla miehen kanssa: vähän kirjakaupassa ja miehen harrastekaupassa ja spontaanisti yllättäen kavereiden luona.
Tiistaina ajeltiin Pohjanmaalle vauvan mummolaan ja oltiin siellä yksi yö. Se oli vauvan ensimmäinen vähän pidempi reissu. Vauva nukkui automatkat ja muutenkin koko retki meni hyvin. Onneksi meillä oli mukana paljon vaippoja, harsoja ja vaatteita vauvalle, koska yllättävän monet kakat sattuivat tulemaan vaatteista läpi. Heh. Vauva jutteli tyytyväisenä mummulle ja papalle ja nukahti onnellisena keinutuolin liikkeeseen. Minä nautiskelin saunasta ja taas valmiista ruoasta ja herkuistakin ja vadelmista ja raikkaasta ilmasta ja rauhallisesta maaseudun menosta.
Tänään torstaina saatiin hieno mahdollisuus kokeilla vyöhyketerapiaa vauvalle. Vauva oli jo vähän väsynyt, kun käsittely aloitettiin, mutta selvästi näytti nauttivan olostaan hoidon aikana. Vauvaa hierottiin eri puolilta kehoa lempeästi öljyn avulla. Vauvojen vyöhyketerapiasta voi lukea lisää esimerkiksi täältä. Joskus olen itsekin vähän hieronut vauvan jalkapohjia, mutta vyöhyketerapiassa vauva oli kokonaan alasti. Sekin varmaan rentouttaa vauvaa eri tavalla. Tulipa ihan mieleen, pitäisikö pienestä vauvahierontahetkestä tehdä jopa iltarutiini, hmm. Kun vauva alkoi osoittaa väsymyksen merkkejä, hoito lopetettiin ja syötin hänet. Tyttö nukahti samantien. :)
Jälkitarkastuskin oli vihdoin tänään. Terveydenhoitaja oli kiva sijainen. Paino oli pari kiloa enemmän kuin kotipuntarilla, mutta ei kuulemma kannata pitää kiirettä sen palauttamisessa lähtötasoon. Tein samat proteiini- ja sokeritestit kuin raskauden aikana, verenpaine mitattiin ja hemoglobiini. Hb oli 143, eli ei enää rautatabletteja vaan vettä pitää juoda reilusti. Nopeasti juteltiin synnytysfiilikset. Sitten lääkärille, joka lyhyesti kyseli miten on mennyt ja onko ollut mitään vaivoja. Totuttuun tapaan taas tosi nopea sisätutkimus. Yhtä nopeasti puhuttiin myös ehkäisyasiat ja Cerazette-minipillerit kouraan. Viime aikoina olen kuullut niistä aika paljon huonoa, että on tullut sivuoireita ym. niin nyt tietysti sitten arastelen aloittaa niitä. No katsotaan. Olen kyllä aiemminkin niitä syönyt. Kaikki kuitenkin nyt siis kunnossa ja todistus jälkitarkastuksesta menossa Kelaan.
Tuota hemoglobiinia mietin sitten vielä kotona, että ehkä tuo korkea lukema oli syynä siihen, että todella pitkästä aikaa sain silloin viikonloppuna ja nyt viime tiistaina saunottua kunnolla ilman heikkoa oloa. Jo pitkän aikaa olen kärsinyt siitä, että saunassa on tullut huono ja hutera olo. Yhteen aikaan aina huimasi saunassa enkä voinut olla kovissa löylyissä enää ollenkaan. Epäilin, että liittyisi jotenkin verenpaineeseen tai jonkinlaiseen panikoitumiseen pienessä tilassa, mutta nyt kun luin netistä, että hemoglobiini kuljettaa happea kehossa, niin epäilen että voisiko sillä olla jotenkin vaikutusta minun saunakokemuksiin. En tiedä, mutta todellakin nautin pitkästä aikaa saunomisesta ja heitin lisääkin löylyä.
Vauva oppii jatkuvasti uusia ääntelyjä. Useimmiten ovat lyhyitä tavuja ja välillä kuuluu hauska pitkä "huuu" tai "hääy". Olen laulanut vauvalle nyt paljon enemmän kuin ennen. Luulen, että vauva tunnistaa jo laiva-laulun ja Sininen uni-laulun, kun niitä laulan repeatilla joka ilta.
Olen vähän hellittänyt vauvan unien suhteen. En siis ole nyt kauheasti miettinyt, mihin aikaan hän nukkuu, missä nukkuu tai etenkin että miten nukahtaa, vaan olen keskittynyt vauvan kanssa olemiseen ja summittaiseen rytmiin. Iltaisin kylvetetään vauva joskus klo 18 ja 19.30 välillä, tilanteen mukaan. Sen jälkeen puetaan yöpuku ja syötän hänet sängyssä. Jos vauva nukahtaa sinne niin tosi kiva jee ja luksusta. Mutta ei stressiä jos ei nukahda. Sitten otetaan hänet vielä olohuoneeseen meidän kanssa. Ei seurustella hänelle erityisesti enää silloin, mutta annetaan hänen olla meidän kanssa ja katsella meitä. Tällä tavoin minustakaan ei tunnu, että joudun viettämään kaikki illat vain makuuhuoneessa unetonta vauvaa nukuttaen. Tämä käytäntö on rentouttanut meidän iltoja.
Vauvan syömisestä. Äitiysneuvolan palautelappua tänään täyttäessäni ajattelin, että onpa vauvan kanssa eläminen tosiaankin opettelua. Ja usein opeteltavat asiat on aika pieniä ja yksityiskohtaisiakin. Esimerkiksi kun laitoksella vauvaa ruokittiin aina kun hän itki, niin nyt myöhemmin on ollut vaikea tietää, milloin vauvaa kannattaa syöttää.. niinkuin että ennen vai jälkeen unien vai siinä välissä jotenkin. Enää en tarjoa vauvalle tissiä joka itkuun. Syötän aina unien jälkeen sekä myös ennen unia, jos vauva ei nukahda ilman. Yösyöttöjä olen vähän miettinyt, että otankohan vauvan liian äkkiä sängystään minun viereen syömään. Vauva ei oikeastaan ehdi yöllä kunnolla itkeäkään ennen kuin olen jo napannut hänet. Ähisee ja puhisee äänekkäästi ja päästää lyhyitä itkuhuudahduksia. Aiemmin nuo ähinät päätyivät lopulta aina isompaan itkuun, mutta nyt kun olen välillä itse väsyneenä nukahtanut uudestaan vauvan vielä ährätessä, niin olenkin yhtäkkiä herännyt siihen että vauvakin on nukahtanut uudestaan. Öisin olen tottunut katsomaan aina kelloa, kun vauva herää. Aamulla en kuitenkaan yleensä muista, mihin aikaan vauva heräsi.
Vauva on vasta tosi pieni. Hänen ei tarvitse osata nukahtaa itsekseen omaan sänkyynsä ilman tissiä eikä nukkua pitkiä yöunia. Mietin toki, että voisinko jo nyt tehdä jotain sellaista, mikä auttaisi vauvaa jatkossa nukkumaan yönsä levollisina ja hyvin. Liikaa ei kuitenkaan pidä stressata. Kyllä niitä unia ja syömisiä ja rytmejä ja muita ehtii vähän myöhemminkin.
Nyt äkkiä suihkuun ja nukkumaan. Vauva-kulta on nukkunut tänään aika hyvin. Mummulan reissussa hänelle(kin) tuli vähän univelkaa ja on nukkunut ainakin niitä tänään pois. Ehkä vyöhyketerapiakin rentoutti. Nukahti tänään yöunilleen klo 20. Turhaan yritin irrottaa tissiä vauvan ollessa puoliunessa. Tiukasti piti rakas pötkylä äidistä kiinni kunnes nukahti kunnolla. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti