Lueskelin äsken vanhoja blogitekstejäni raskausajalta. Ihanaa ja kutkuttavaa oli lukea vauvamahan kasvusta ja etenkin vauvan liikkeistä mahassa. Samalla katselin meidän pientä pulleaposkista tyttöä, joka nukkui minun vieressä kainalossa meidän sängyn päällä. Tunsin syvää, lämmintä ja täydellistä onnellisuutta. Se aikaisemmin mahassa liikuskeleva tuntematon pikkuihminen on nyt saanut kasvot ja luonteen. Rakas tyttöni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti