maanantai 19. syyskuuta 2016

Leikkipuistossa ja muita kuulumisia

Hämärässä makkarissa, pöytälampun valossa, kirjoitan yhdellä kädellä vauva tissillä. Uudella hienolla läppärillä, joka hankittiin juuri tällaisia hetkiä varten. Meillä on ollut kiva päivä. Jotenkin luonteva ja rento.

Vauva on tänään kuuden päivän ikäinen. <3 Vauvalla oli vatsavaivoja eilen. Rupsutteli ja itkeskeli. Tänään oli selkeästi parempi päivä ja poika onkin nukkunut lähes koko päivän, vain syöden nopeasti välillä. Öisin on tankannut vähän tiuhemmin, mutta oon saanu ihanasti levätä sitten päivisin miehen hoitaessa Satulintua. On myös saatu koko perhe yhteiset päikkärit joka päivä. Vauva pissaa ja kakkaa monta kertaa päivässä. Rasvaillaan kuivaa ihoa perusvoiteella, röyhtäytetään, puhdistetaan napanuoran tyveä ja silmiä, niitä tavallisia juttuja. Vielä ei olla kylvetetty.

Imetyksenkin suhteen on ollut ihan hyvä päivä. Oikea rinta kestäisi jo kivun, mutta sairaalassa siihen tullut haava aukeaa aina kun oon hetken syöttänyt ilman rintakumia. Tänään vauva pulauttikin sitten kerran punertavaa maitoa eli verta oli päässyt maidon mukana mahaan. Otin kumin samantien takaisin käyttöön. Vasen tissi on ollut vielä aika kipeä. Ei koko nänni vaan vain keskikohta ja sen iho. Siinäkin on ollut haava. Kumilla syöttö kuitenkin onnistuu.

On ollut välillä paha mieli rintakumin käytöstä. Monessa paikassa pelotellaan sen seurauksilla, esim. että vauva ei opi enää syömään ilman sitä. Toisaalta tällä hetkellä se on ainut tapa, jolla imetys onnistuu. Ja käytinhän sitä esikoisenkin aikaan. Ja oon niin iloinen, että imetys onnistuu nyt ainakin näin. Maitoakin piisaa.

Imetysasennot vaativat vielä harjoittelua. Sylissä onnistuu parhaiten ja kyllä makuullakin juurikin tuon kumin kanssa. Kunhan muistan asetella vauvan riittävän alas rintaan nähden. Imetystyyny on päässyt taas käyttöön ja muutkin ylimääräiset tyynyt kaivettu kaapeista. Alaselkä kipeytyy herkästi, jos röhnöttää huonossa asennossa.

Minun oma olo on tosiaan ollut jo aika hyvä. Jostain luin, että näillä main raskaushormonit vaihtuvat imetyshormoneihin ja kieltämättä olo tuntuu nyt jotenkin erilaiselta kuin aiemmin. On jotenkin helpompi olla. Toki synnytyspelot ym. ovat myös takana päin, sekin helpottaa. Myös esikoisen ajoilta tuttu hormonihiki on saapunut! Aamupäivän suihkusta huolimatta kainalot on varsin ärtsyn tuoksuiset jo iltapäivällä. Jälkivuoto on ollut yllättävän kohtuullista, jopa vähäistä. Jälkisupistuksia on vielä välillä ollut, varsinkin jos imetys on ollut kivuliasta sillä kerralla. Alavatsa on ollut vähän arka. Myös kaikki lihakset on jotenkin herkkinä suonenvedoille ja krampeille. Pitäisi varmaan venytellä enemmän.

Parasta tänään on ollut koko perheen kävelyretki leikkipuistoon sekä se, että mulla on ollut aikaa touhuta esikoisen kanssa. Eilinen kun oli aivan toisenlainen: sekä minulla että tytöllä oli selvästi ikävä toisiamme. Koin äärimmäisen huonoa omatuntoa, kun en ehtinyt huomioida rakasta tyttöä imetyssäätöjen ym. opettelun takia. Tänään kaikki naksahti kuitenkin paikoilleen. Päivät on tietty erilaisia: välillä kaikki onnistuu ja välillä ei mikään. Ja hormonitkin varmaan heittelee, ja mielialat. Kyllä se tasoittuu.

Tänään oli kuitenkin sellainen olo, että kyllä tämä elämä tästä vielä normalisoituu. Imetyksen sujuminen niin hyvin tänään varmaan vaikutti myös. Ja se että vähitellen itsekin tottuu samanaikaisesti sekä pitämään vauvaa sylissä rinnalla että leikkimään kaksivuotiaan kanssa. Syömään vauva sylissä ja vaihtamaan miehen kanssa lennosta hoitovastuuta vauvan ja pikkuneidin välillä. Myös Satulintu oli tänään onnellisen oloinen. Sain monta kertaa kuulla olevani "ina äiti-Papu", jopa laulun muodossa. Ei ole mitään parempaa kuin olla "ihana äiti-Pauliina".

Oli myös todella virkistävää käydä leikkipuistossa tänään. Aurinko paistoi ja ilma oli todella lämmin. Kuulemma näitä säitä oli ollut sairaalassaoloaikananikin. Oli ihana päästä ulos. Onnellista kulkea nelihenkisenä perheenä ilman kiirettä minnekään, vauvan nukkuessa vaunuissa, tytön kipitellessä tyytyväisenä haluten pitää vaunuista kiinni. Miehen kanssa hymyillen ja rentoina. 

Tämä oli meidän kolmas kotipäivä. Nämä päivät on kuluneet nopeasti. On ollut tosi paljon puuhaa, mutta mukavia juttuja. On alettu jo miettiä nimijuhlaa. Aiotaan pitää ne jo melko pian. Huomenna viedään vauva neuvolaan ensimmäistä kertaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti