Elämä voittaa, toistaiseksi. Alkuviikko oli raskas, kun mies ja tyttö olivat räkäisen flunssaisia ja väsyneitä. Muakin se kuormitti kovasti. Heistä ei ollut oikein apua mihinkään eikä seuraa.
Siihen perään valvoin toissa yön vauvan kanssa, kun raukalla oli paljon mahakipuja. Heräsi puolen tunnin ja tunnin välein kitisemään, itkemään ja vääntelehtimään tuskainen ilme kasvoillaan. Välillä isoja yhtäkkisiä huutoja. Selvästikään ei herännyt nälkään vaan kipuun. Maha pingottuneena kovaksi.
Tein sitten yöllä mahajumppaa vauvalle, annoin Cuplatonia, vaihtelin imetysasentoa, vaihdoin vaippaa, röyhtäytin ja mitähän vielä. Päästelikin kovasti ilmaa, mutta olo ei kauheasti silti näyttänyt helpottavan.
Löysin vauvalta myös vähän näppyläistä ihottumaa jalasta. Pepussakin sitä on ollut, mutta peppuihottumat nyt menee yleensä vaippaihottuman piikkiin. Aloin heti ajatella ruoka-aineallergian mahdollisuutta. Olin nimittäin juuri päivällä syönyt ison jäätelöannoksen ja miettinyt, että nyt jos vauva reagoisi erityisesti, niin syy olisi varmaankin juuri tuo jäätelö, koska muuten söin tavallista ruokaa ja jätskiannos oli ISO. :]
Sen verran kurja oli katsella pientä öisissä tuskissaan ja valvoa itsekin läpi yön, että kävin heti eilen ostamassa kaupasta kaikenlaisia kauratuotteita ajatuksena jättää oma maidon käyttö vähemmälle. Varmuuden vuoksi. Esikoisellakin oli vatsavaivoja ja kokeilin silloinkin välttää eri ruoka-aineita. Lopulta tuntui, etten olisi saanut syödä lähes mitään enää. Toissa yö motivoi kuitenkin kummasti keksimään ratkaisuja vauvan vatsavaivoihin.
Eilen sitten kauppareissun jälkeen klo 11 otin taas kitisevän vauvan tissille ja siinä hän sitten olikin iltakahdeksaan asti! Mielestäni kyse ei ollut siitä, että olisi ollut nälkäinen vaan enemmänkin tulkitsin sen lohdun hakemiseksi. Nälkäisenä kun ei itkeskele ja huudahtele kipuisena imujen välissä. Oli jotenkin erityisen reppana ja itkuinen. Kaiken lisäksi makuuasennosta ei tykännyt yhtään, mikä ei tietysti ole ihmekään kun söi niin paljon tuon iltapäivän aikana, että varmaan teki sekin jo pahaa. Olin itse tosi väsynyt. Tyttökään ei suostunut rauhoittumaan päikkäreille ollenkaan, vaikka mies häntä yritti sinne yli tunnin. Ihan pelleilyä koko neidin touhu. Onneksi mies ja tyttö lähtivät iltapäiväksi mummulaan, että sain edes siten vähän rauhaa ja lepoa.
Illalla ihmetyin kun poika yhtäkkiä nukahtikin meidän sänkyyn rinnalle ja alkoi selvästi yöunilleen. Yökin oli taas tavallinen kahden tunnin syöttöväleineen. Ihanaa!
Tänään tyttö on ollut mummulassa taas koko päivän. Toivottavasti mummu on jaksanut ottaa mehut irti neidistä, että nukahtaisi hyvin illalla. Me käytiin miehen ja vauvan kanssa kaupunkiretkellä. Ajeltiin bussilla tsekkaamaan meidän tulevan kodin remppaa. Halusin tarkastaa yläkerran seinän korkeuden, kun lupasin synnytyssairaalan hormonihöyryissäni miehelle ison telkkarin yläkerran portaiden kohdalle. Hahhah! Hyvä siitä onneksi tulee! :) Sitten käveltiin keskustaan ja tilattiin paljon kakkua pojan nimijuhliin. Mahdollisimman paljon tilataan kaikki tarjoamiset kahviloista ym. Ehdin leipoa itse sitten taas myöhemmin. Käytiin vielä syömässä Haraldissa, jossa oli taas tosi hyvä ja laadukas lounas eikä erityisen kalliskaan. Hyvä mieli!
Nyt katsellaan MasterChefiä ja vauva on viihtynyt jo pitkään ilman tissiä hereillä. Tai siis pitkään on ehkä 20 minuuttia. Seiskan aikaan pikkuneiti tulee kotiin ja aletaan keitellä iltapuuroa. Ulkona on harmaata, tuulee ja sataa. Päivällä oli kyllä ihana syyskeli. Vaahterat on niin nättejä! Uuden kodin pihamaa oli täynnä niiden lehtiä. Päästään haravoimaan! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti