Vauva on pian kaksiviikkoinen. Reppana vatsavaivainen, mutta niin suloinen ja ihana! Joka päivä nuuhkin hänen poskea ja suukottelen. Silitän päätä ja ihastelen, miten kaunis voi pieni ihminen olla. <3
Nyt loppuviikolla meillä on käynyt joitain kyläilijöitä, mikä on ollut mukavaa. Myös Satulintu on nauttinut kovasti vieraista! Mies on tosin ollut kurjassa flunssassa, mikä luonnollisesti on kuormittanut mua. Kun aiempina päivinä mies on viihdyttänyt esikoista, vienyt ulos ja minne milloinkin, niin nyt sekin homma on jäänyt mun hartioille. Toki mies on yrittänyt, mutta ei kipeältä räkänokalta voi kovin paljon odottaa reipasta osallistumista. Ollaan toki oltu nyt paljon vain kotona, mutta tekemistä on silti riittänyt.
Nimijuhlia oon vähän jo suunnitellut. Pidetään ne jo kahden viikon päästä. Halutaan siellä julkistaa nimi ja ottaa se pian käyttöön. Halutaan myös juhlat pois alta. On ollut kiva miettiä tarjoamisia ym. juhlajuttuja, vaikka ihan tavalliset pienet kahvittelut järjestetään. Samantyyliset varmaan kuin esikoisellakin: nimen paljastamista, rentoa kahvittelua ja siviilikummitodistusten jakoa tässä meillä kotona. Tämäkin vauva saa kaksi siviilikummia meidän lähipiiristä. Kakut aion tällä kertaa tilata konditoriasta ja muutama juhlavieras on myös luvannut leipoa tarvittaessa jotain. Anoppi on sanonut auttavansa siivouksessa.
Vauva on alkanut parin viime päivän aikana katsella yhä tarkkaavaisemmin ja enemmän ympäristöään. Se on ollut hauska huomata. Tuijottelee tummalla ja tiiviillä katseellaan meitä: minun silmälaseja ja roikkuvia hiuksia, miehen värikkäitä paitoja. Kääntää päätä hoitopöydän yläpuolella olevaa hymynaamajulistetta kohti ja kuulostelee yllättäviä ääniä. Kun hän todella hermostuu, itkee värisevällä äänellä kuin yltiöpäisen loukkaantuneena.
Vauva nukkuu öisin yleensä pari tuntia putkeen, kunnes herää syömään. Tällöin kitisee ja imee nyrkkejään. Joskus voi mennä kolmekin tuntia heräämättä. Jos vauvan vatsaa vääntää, hän ähisee/itkee/kiljahtelee/kitisee kesken unien ja silloin minäkin havahdun. Jos uni on levollista, saan itsekin nukuttua ihan hyvin syöttöjen välit. Vauva nukkuu meidän sängyssä. Meillä on nk. sivuvaunu (vauvansänky ilman laitaa meidän sängyn vieressä), mutta se on tuntunut vielä vähän hankalalta käyttää. Sivuvaunu antaa kuitenkin vähän lisätilaa sänkyyn eikä tarvitse murehtia, että joku meistä tipahtaisi sängystä.
Vauva syö hyvin. On annettu Cuplatonia ennen syöttöjä ja se on auttanut vähän vauvan ilmavaivoihin. Kyllä varmaan jotkut minun syömisetkin vaikuttaa vauvaan. Tänään oon esim. syönyt aika paljon pullaa, kun äiti toi kylään tullessaan puolukkakakkua ja korvapuustejakin oli. En vain osannut vastustaa kiusausta. Vauva olikin nyt illasta tosi vaivainen ja raukka. Ihan huono omatunto tuli. Vauvasta näkee, että ilman päästyä ulos tai kakan tullessa olokin helpottuu selvästi.
Imetys sujuu ihan kivasti! Toinen rinta on ollut jo muutaman päivän siinä kunnossa, että imetys on onnistunut ilman rintakumia. Jihuu! Tästä tissistä vauva saa myös otteen ihan mukavasti, ottaa ison haukun. Toinen rinta on vähän arempi, mutta oon siitäkin jo ilman kumia yrittänyt välillä. Yöllä käytän vielä usein kumia, jos tuntuu että vauva ei saa kunnon otetta ja tuskastuu. Jännä, että toisesta tissistä vauva ei tunnu saavan niin hyvin kiinni kuin toisesta. Nappaa herkemmin kapealla otteella ja sehän se on mikä sitten sattuu! Pärjään kuitenkin. Päivisin vaihtelen imetysasentoja ja yritän mahdollisuuksien mukaan ilman rintakumia. Öisin imetän tällä hetkellä makuultaan, vaikka istuen olisi varmaan paras noille nänneille. Istuen vauvalle löytyy parhaiten hyvä imuote. En vaan aina jaksa nousta istumaan yöllä. Maitoa tulee hyvin, ehkä voisi sanoa jopa että ihan reilusti.
Vauva on muuttunut jo näiden parin viikon aikana kovasti. Saanut ehkä poskiinkiin vähän lisää täytettä ja muutenkin voimistunut. Hassua nähdä muutosta näin lyhyellä aikavälillä, mutta niinhän se menee, että pikkuvauvat muuttuvat ja kasvavat todella nopeasti!
Esikoinen on ollut touhukas itsensä ja vaatinut kyllä myös huomiota kovasti. Tänään oli kiva päivä, kun pääsin hänen kanssaan ulos heti aamupalan jälkeen. Vauva jäi nukkumaan sisälle miehen kanssa. Potkittiin palloa, kiipeiltiin isolle kivelle, tasapainoiltiin kadunreunuksella, nähtiin orava ja keinuttiin. Ulkoilun jälkeen vielä askarreltiin: minä leikkasin kuvioita pahvista ja tyttö liimasi niitä toiselle paperille minkä ehti. On harjoiteltu vähän saksienkin käyttöä tytön kanssa, mutta tänään mentiin helpolla kaavalla ja minä leikkasin tähdet, syyslehdet ja tietysti pupun kehonosat. Lopuksi piirrettiin kuumailmapalloja ja nalleja onkireissulla (ystävältä opittu laulu).
Tytöllä on hauskoja omia lauluja ja usein kun hän tanssittaa lelujaan hän laulaa: "kadididi-kaa, kadididi-kaa". Se on näemmä joku tanssilaulu. :D Puhe on mennyt taas hurjasti eteenpäin. Sanoo pidempiä sanoja, kertoo omia juttuja, monipuolisempia lauseita ja käyttää puhetta omissa leikeissään. Jos ei osaa sanoa jotain, sanoo "aaa". Edelleen hän tykkää laulaa kovasti ja oppii uudet laulut nopeasti. Tykkää kiipeillä puistossa, ajaa potkupyörällä, napata saippuakuplia, käydä katselemassa kotipihan pupua, leikkiä pienillä pupuleluillaan, liimata tarroja, ajella autoillaan ja lukea kirjoja. Maailman rakkain ja ihanin tyttö meille! <3
Nyt tyttö on oppinut tulemaan itse pois sängystään. Tavallaan se on hyvä asia, että aamuisinkin tulee itse meidän makuuhuoneeseen. Jos vaikka minäkin olen syöttämässä vauvaa niin ei tarvitse irtaantua hakemaan häntä. Mutta huonoa on tietysti se, että nyt hän on nähtävästi keksinyt tulla sieltä pois myös illalla. Tänään on nimittäin tullut jo viitisen kertaa. Voi pieni palosammuttimen kokoinen taapero, joka koputtaa varovasti meidän makkarin oveen. <3 Pari kertaa sanoi että "on pissahätä" ja käytettiin potalla, koska eräänä aiempana iltana tulikin vielä pissa pottaan kun pääsi uudestaan vessaan. Nyt mielenkiinnolla ja pienellä pelolla odotellaan, että miten tämä ilta etenee. Että jääkö nukkumaan itsekseen niin kuin on aiemmin tehnyt, vai alkaako tästä sänkyynpalautusrumba. No sinnikkäästi vaan palautetaan sitten. Heh joo, tuolla mies kuuluu vievän neitiä takaisin sänkyyn olohuoneesta, taas.
Tämmöistä tuli tänään mieleen. Palaillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti