Eilen tosiaan oli lääkärikäynti ja siellä tehtiin sisätutkimus. Mielenkiinnolla oon nyt kuulostellut eilen ja tänään uusia oireiluja. Aika moneltakin kun oon kuullut, että sisätutkimus saattaa joskus aikaansaada synnytyksen käynnistymisen. Muutenkin kyttäilen itseäni jo kovasti sillä silmällä, että jokohan, joko?
En ole täällä ehkä maininnut, että viikko-pari sitten tuli ensimmäiset hennot menkkajomotukset. Ne on olleet kuitenkin niin pikkuruisia ja harvinaisia, että en ole niihin kauheasti kiinnittänyt huomiota. Vähän jyskytellyt alavatsalla. Eikä joka päivä ollenkaan.
Viime päivät oon nukkunut ihan erilailla kuin aiemmin. Yöllä herään yleensä pari-kolme kertaa vessaan, nyt parina yönä vain kerran. Uni on ollut sikeämpää ja aamulla oonkin herännyt ihan virkeänä ennen lasta ja miestä, mikä on ollut kyllä todella harvinaista! Päiväuniakaan en ole sitten tarvinnut.
Eilen ja tänään oon saanu hoidettua myös monta pientä asiaa, jotka oon halunnut tehdä ennen vauvan syntymää. Varmaankin lääkärikäynti motivoi saamaan aikaiseksi. Oon siivonnut edelleen typeriä ja vanhoja paperikasoja, käynyt läpi kalentereita kirjoittaen asioita niistä muistiin, palauttanut tilaamani huonot lastenkirjat, siistinyt makkarin lipaston päällisen, ostanut uusia olohousuja itelleni, hakenut verhot ompelijalta jne.
Ehkäpä kaikista jännittävin oire on rusehtava vuoto, jota on tullut eilisestä lääkärikäynnistä asti. Sisätutkimus kieltämättä oli jonkin verran epämukava eikä ihan kivutonkaan. Vuoto voi johtua ihan siitäkin vain. Enkä tiedä, miltä loppuraskauden sisätutkimus yleensä tuntuu. Siis että sattuuko se tai tuntuuko epämukavalta.
Vauvamaha on ollut myös uudella tavalla kipeä eilen ja tänään. Esimerkiksi kyykistyttyäni nostamaan lapsen lelua lattialta on ylös noustessa tullut selkeämpää kipua. Tai kun sovitin housuja urheilukaupan sovituskopissa jakkaralla istuen, niin siitä noustessa tuli selvää uudenlaista vihlontaa/kipua.
Tänään iltapäivällä olo on ollut vaihteleva. Välillä oikein hyvä, mutta yhdessä vaiheessa tuli jotenkin vain tosi huono olo kokonaisvaltaisesti. Ei oksettanut eikä varsinaisesti huimannut, mutta huono olo koko kropassa. Toki vähän touhusin tässä kotona, mutta sekin oli ihan rauhallista kävelyä ja seisoskelua.
Tunteetkin on tänään heilahdelleet ihan huvittavasti. Aamu oli hankala ja olin pahalla päällä kaikesta. Mies lähti lapsen kanssa ruokaostoksille ja mä siivoilin sillä välin makkaria. Törmäsin hääjuhlapuheeseen, jonka miehen bestman oli antanut meille kirjallisena versiona. Ihan herkistyin ja pienen kyyneleenkin taisin sitä lukiessa päästää. No toiset tulivat kotiin ja olin taas vähän ärtynyt. Silti kiitollinen että kävivät kaupassa. Mies yllätti laittamalla jääkaappiin mun lempisuklaata ja herkän viestilapun. No sen löytäessäni sitten itkin taas, onnesta kai, tai ainakin jostain hyvästä. Miehen lähdettyä iltavuoroon olin ihan tyytyväinen. Tein omia juttuja lapsen nukkuessa ja keitin teetä. Iltapäivällä muutenkin oli hyvä mieli. Pitkästä aikaa tuli kuitenkin ihan ikävä töissä olevaa miestä, kun oma fyysinen olo heilahteli iltapäivän tunteina. Lopulta soitinkin miehelle, ihan vain kuullakseni hänen äänensä. Iltasella käytiin vielä iloisesti kotipihassa leikkimässä lapsen kanssa, kun oma olo koheni taas. Kunnes taas ärsyynnyin valtavasti, kun mies myöhästyi siitä kellonajasta, jolloin oli sanonut tulevansa nukuttamaan lasta. Hänen tultua kotiin lepyin kuitenkin nopeasti. Ihan rasittaa ja huvittaa itseäkin jo tämä vuoristorata. Tässä raskaudessa mielialat tuntuvat heitelleen paljon enemmän kuin edellisessä. Heh ja huoh.
No nyt ollaan taas miehen kanssa ihan sovussa. :D Vaikka tunteet on heitelleet, viime päivinä on toisaalta tuntunut myös pitkästä aikaa siltä, että olen jollain tavalla palautumassa omaksi itsekseni. Oon jaksanu iloita taas pienistä asioista ja olo on ollut kevyempi kuin aikoihin. Oikein tervetullutta vaihtelua!
Mulla olis huomenna vielä neuvolakäynti, joka kieltämättä tuntuu vähän turhalta eilisen jälkeen. Toisaalta tarkoituksena oli nimenomaan se, että voidaan siellä jutella vielä eilisestä ym. Terkkarina sama sijainen kuin viimeksi eli varmaan aika nopea käynti tulee olemaan. Se oliskin ihan jees.
Huomenna miehellä on vielä iltavuoro. Sitten ihana viikonloppu! Miehen iltavuorot on mullekin raskaita, kun iltapäivisin alkaa kroppaa yleensä jo väsyttää. Ja aamupäivät on aina täynnä tekemistä. Tuleva lauantai rauhoitetaan meidän perheelle, jos vain suinkin mahdollista. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti