Unikoulun ensimmäinen yö ja yösyöttöjen lopettaminen

Eilen aloitettiin vihdoin unikoulu ja jätettiin yösyötöt pois kerralla.

Etukäteen mietittiin miehen kanssa toimintasuunnitelma ja vietiin kerrostalomme hissiin lappu, jossa pahoiteltiin mahdollista öistä äänihaittaa. Ettei kukaan ihmettele, että mitä siellä tapahtuu. Vaikka meillä onkin tosi kivat naapurit, ei tietääkseni mitään kyttäysmeininkiä. Varauduttiin henkisesti pahimpiin öisiin itkuraivareihin, joita on nähty.

Kolmena aiempana iltana olen kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että vauva ei nukahtaisi illalla tissille. Olen tehnyt myös pieniä muutoksia iltarutiinien viimeiseen vaiheeseen. Ennen mentiin suoraan pimeään makuuhuoneeseen, mutta nykyään hengaillaan vauvan kanssa vielä hetki meidän sängyllä yövalon loisteessa pupu-unilelulla leikkien. Siinä samalla annan vielä maitoa ja laulan unilaulut. Sitten laitetaan valo pois ja vauva omaan sänkyyn, joko suoraan tai sylitissin kautta. Siitä on seurannut aina jossain vaiheessa itkua, mutta olen sitten tarpeen mukaan ottanut vauvan takaisin maidolle. Kuitenkin niin, että vauva ei nukahtaisi siihen.

Eilen päivällä kävimme vauvan kanssa ystävän luona kylässä ja vietimme rauhallisen iltapäivän koko perheen voimin kotona. Panostimme erityisen hellyyden ja huomion antamiseen iltapäivällä ja alkuillalla. Vauva sai myös käydä tissillä usein, vaikkei siinä kyllä viihtynytkään. Niin kuin ei yleensä muulloinkaan päivisin.

Iltanukutus klo 20:30. Pienten itkujen ja monien pikkutissittelyjen jälkeen nukahti omaan sänkyynsä. Koko nukutus kesti vain 10 minuuttia. Nukutin samalla tavalla kuin aiempina iltoina. Päätettiin soveltaa Tracy Hoggin Pick up Put down-menetelmää. Yhdistettiin siihen vähän tassuttelua. Sovittiin, että ensin yritetään rauhoittaa tassulla, mutta jos se ei toimi, niin nostetaan melko äkkiä vauva syliin. Heti kun vauva rauhoittuu vähänkin tai viimeistään 2 minuutin kuluttua lasketaan vauva takaisin sänkyynsä. Tai jos vauva kiemurtelee paljon sylissä, niin silloin myös takaisin sänkyyn. Jos itku jatkuu, nostetaan hänet taas ylös ja tätä jatketaan kunnes pieni nukkuu.

Klo 21:30 menin itse sänkyyn ja sovittiin, että minä nousen ensimmäisenä lohduttamaan. Että pyydän sitten apua mieheltä, jos väsyn.

Klo 21:50 itkua ja nostelua. Nukahti 22:05 omaan sänkyynsä että naps. Vaikka itkevänä laskin sänkyyn. Lyhyesti tassua. Itsekseen itkeskeli kertaitkuja unissaan, kun tassu lähti. Minulla hyvä ja toiveikas mieli. Mutta ajattelin, että saattaa herätä vielä monta kertaa ennen puoltayötäkin.

Klo 0:50 kovaa itkua ja tassua. Sanoin painokkaasti "nyt nukutaan" ja siihen hiljeni kuuntelemaan. Katseli ihan hiljaa 10 minuuttia! Aluksi pidin tassua, sitten otin pois. Nojasin sängyn reunaan ja leikin nukkuvaa. Vauva katseli minua, unileluaan ja nukahti klo 1:10 rauhallisena. Minä olin pirteä, epäuskoinenkin, vähän kuulostelin herääkö vauva. Tuntui hyvältä ja oikealta ratkaisulta pitää unikoulua. En meinannut saada unta.

Klo 2:45 itkua. Vaihdoin vaipan sängyssä, ehkä vähän turhaan mutta tehty mikä tehty. Annoin tutin, vauva hymähteli ja haukotteli, touhusi itsekseen sängyssä ja leikki tutilla. Oikaisin itsekin sänkyyn. Pian taas tuli itkua, tutti oli tippunut mutta en antanut takaisin. Tassua sekä syliin nostamista ehkä 5 kertaa. Rauhoittui yhtäkkiä sänkyynsä vaikka itki taas laskettaessa. Haki itse uniasentoa. Meni selkä kaarelle (hänelle ominainen uniasento), tuijotti hetken unipupua ja nukahti! Mahtava fiilis. Menin omaan sänkyyn. Vauva itkahti muutaman kerran unissaan. Kello oli 3:13.

Klo 5:10 itkua, tassua, yhden kerran syliin, tuttia, tutti tippui ja vauva nukahti klo 5:18.

Klo 7:10 itkua ja syötin vauvan sylissä sängyn reunalla. Olin päättänyt, että aamukuuden jälkeen voin syöttää. Vauva kulautteli nopeasti ja hyvällä ruokahalulla, mutta irrotin hänet hetken päästä ettei nukahtaisi rinnalle. Tutti suuhun sängyssä ja nukahti heti. Mietin oliko hyvä antaa maitoa, kun vauva ei kuitenkaan itkenyt mitenkään erityisen paljon.

Klo 8:10 tyytyväinen vauva heräsi omasta sängystään, pitkästä aikaa. Otin meidän väliin, jossa katseli iloisena välillä isää ja äitiä. Annoin maitoa siinä sängyssä. Söi jonkin verran, mutta ei erityisen paljon.

Pienen lojumisen jälkeen noustiin, tehtiin aamupesut, keiteltiin tavalliset aamupuurot ja aloitettiin päivä. Vauvalla ei ollut mitenkään erityisen puuronälkä. Oltiin tosi tyytyväisiä yöhön ja yllättyneitäkin, miten helposti kaikki oli mennyt.

Yritän tehostaa päiväimetyksiä, jotta maidontulo ei loppuisi. Samalla vauva saa helposti hellyyttä. Aiemmin olen antanut ensin kiinteää ruokaa ja vasta sitten maitoa. Nyt taidan kokeilla vähän aikaa toisin päin. Unisena vauva syö parhaiten. Leikkien lomassa ei malta imeä niinkään kauaa että heruminen ehtisi käynnistyä. Aion imettää siis heti päiväunien jälkeen. Öitä jatketaan samalla tavalla jatkossakin. Mielenkiintoista nähdä, vähenevätkö yöherätykset. Toivotaan niin. Jossain vaiheessa mieskin sitten pääsee osalliseksi vauvan yölohduttamiseen. Viime yönä kuitenkin koin, että oli parempi että minä yksin hoidin kaikki heräilyt. Pystyin tekemään kaiken samalla tavalla joka kerta ja olin niin virkeänäkin koko yön että valvominen oli helppoa.

Vauva on ihan selkeästi valmis tähän. Se oli mahtava huomata. Minullakin oli koko yön hyvä mieli. Ja ihanaa että vauva ei itkenyt oikeastaan kovinkaan paljon. Ei sellaisia pitkiä raivokkaita itkuja kuin joskus ennen. Enemmänkin juuri sellaista "en saa unta"-väsymysitkua.

Nyt pukemaan ja laittautumaan, koska lähdetään käymään asioilla kun vauva herää ekoilta päikkäreiltään. Ainakin uutta ruokapöytää olisi kiva käydä katselemassa. Aurinkolasitkin pitäisi ostaa vauvalle sekä sekalaisia kotitarvikkeita.