sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Kuka tätä lukee?

Rakkaat lukijat. 

Tätä blogia on luettu yli 65 000 kertaa. Se tuntuu huimalta määrältä, kun kirjoitan tätä lähinnä vain itseäni varten. Kirjoitan tätä myös minun tyttärelleni. Olen suunnitellut, että joskus tulostan nämä kaikki tekstit ja teen niistä kokoelman tytölleni, jotta hän voi nuorena ja aikuisena lukea, millaista meidän elämä on ollut hänen ollessaan ihan pieni. Kirjoitan tätä osittain toki myös teille. Muutenhan tämä ei olisi julkinen blogi. Haluan kertoa elämästäni, tapahtumista ja kokemuksista, jotta voisin antaa vertaistukea niille, jotka pohtivat ja kokevat jotain samankaltaista. Joskus on mukava kuulla toisen elämästä pikkutarkkojakin asioita. Saa vertailupohjaa omalle elämälleen.

Minua on kuitenkin jo pidemmän aikaa vaivannut ihmisten yksisuuntainen uteliaisuus. Ehkäpä sen takia olen niin monesti jo miettinyt facebookistakin lähtemistä. Ihmiset voivat seurata minun elämää ottamatta minuun oikeasti yhteyttä. Erityisesti tämä ärsytys koskee sellaisia puolituttuja ihmisiä, joita en muutenkaan näe usein. Ei niinkään perhettä tai ystäviä. Heh, ja silti kirjoitan tänne elämästäni monta kertaa viikossa. Ja avaan elämäni tuntemattomille ihmisille täällä.

Minua ilahduttavat aina tosi paljon teidän jättämät kommentit. Varsinkin jos niissä on jonkinlainen nimi tai nimimerkki. Vaikka en minä kommentteja oikeastaan oletakaan saavani. Toisaalta pystyn kirjoittamaankin ehkä rennommin, kun voin ajatella, että eihän tätä kukaan lue. ;)

65 000. Mutta joku siellä on. Nyt kysynkin, kuka tätä lukee? Keitä te olette? Olisi mukava kuulla jokunen sana teistä. Keitä siellä toisella puolella on ja miten olette päätyneet minun blogini ääreen? Tunnetteko minut tosielämässä vai olenko teille vain yksi bloggaaja muiden joukossa? Tulitteko sattumalta vai seuraatteko minun kirjoituksia enemmänkin? Minäkin olen utelias! :)

22 kommenttia:

  1. Heippa! Olen ollut blogisi vakkariseuraaja jo raskausaikana, kun samalla odotin itsekin esikoistani. Tyttöni on reilu puolivuotias ja blogistasi saa loistavaa vertaistukea. Myös itselläni on lapsettomuustausta. Kurkkaan blogisi yleensä lähes päivittäin. Olen tainnut löytää blogisi jonkun toisen blogin kautta aikoinaan. Ajoittain olen kommentoinutkin jotain, mutta pahoitteluni, kun liian harvoin! Kirjoitat tosi kivasti ja hyvistä, itseäkin lähellä olevista aiheista. Kirjoitat kauniisti tyttärestäsi, ihania asioita osaat poimia ja samalla aidon oloisesti arjestanne. En tunne sinua tosielämässä. Kiitos kun kirjoitat, mielellään seuraan myös jatkossa :)

    - Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Riitta, kiitos viestistäsi! Muistankin sinut. Ei mitään painetta kommentoimisesta! Kommentit on kivoja, mutta en kirjoita niiden takia. =) Oikein hyvää talven jatkoa sulle!

      Poista
  2. Hei! Olen lukenut blogiasi viime keväästä saakka, koska meillä on samankaltainen tausta ja saimme esikoisemme samoihin aikoihin. On ollut todella mukavaa ja mielenkiintoista lukea blogiasi sekä raskausaikana että lapsen synnyttyä. Olet ollut koko ajan minua noin kaksi viikkoa edellä ja siksi oli todella kiva seurata blogisi kautta raskausajan vaiheita ja nyt lapsen kehitysvaiheita. On ollut uskomatonta, kuinka samanlaisia asioita ja vaiheita olemme kokeneet. Myös meillä vauva heräilee yhä monta kertaa yössä ja unikoulua suositeltiin neuvolassa, mutta emme ole vielä sitä aloittaneet. Jotenkin on vaan niin helppo syöttää vauvaa yhä monta kertaa yössä, vaikka olisihan se mukava saada nukkua jo pidempiä pätkiä. Meillä olisi varmasti paljon juteltavaa keskenämme. Olen kommentoinut aiemmin ainoastaan kerran (5.6.), vaikka olen lukenut blogiasi viikoittain. Jotenkin minun ei vain tule kommentoitua julkisesti, vaikka monesti haluaisinkin jatkaa keskustelua kirjoittamistasi aiheista. Jos haluat niin voit ottaa minuun yhteyttä s-postitse (anne-mari.anttila@hotmail.com). Voisimme sitä kautta vaihtaa kuulumisia ja jutella lisää kirjoittamistasi aiheista, koska elämme nyt samaa elämänvaihetta ja meillä näyttää olevan paljon yhteistä. Mukavaa talven jatkoa ja tsemppiä vauva-arkeen! Terveisin, Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Anne! Onpa mukava kuulla, että olet viihtynyt minun blogin äärellä. Ja kiitos sähköpostiosoitteesta! Katsotaan, jos vaikka ottaisinkin yhteyttä, kunhan ehdin. Aivan totta tuo, että on helppoa syöttää vauva yöllä, varsinkin silloin kun vauva nukahtaa heti sen jälkeen. Me on mietitty taas unikoulua uudelleen, mutta kirjoitan siitä sitten erikseen, sitten kun se toteutuu. =) Sinullekin iloista talvea ja kaikkea hyvää!

      Poista
  3. Moikka! yhdyn yllä oleviin kommentteihin, kirjoitat kauniisti ja aidosti elämästä. :) olen seurannut blogiasi jo raskausaikana, kun kerroit siitä vauva.fi sivulla heinäkuulaisille. minulla on siis kuukauden nuorempi vauva, mutta moni asia silti yhdistää. Meillä myös unikoulu on ajankohtainen, konttailu aloitettu ja ensimmäiset hampaat tulleet. :) Luen mielelläni blogiasi jatkossakin, koska se on niin aito. Kiitos siitä!

    -Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta palautteesta! On mukava kirjoittaa blogia, kun kuulee siitä olevan iloa toisille. Hih, teilläkin jo konttaillaan, hienoa! Minäkin tässä mietin, että milloinkahan yleensä vauvat lähtevät konttaamaan. Tosi yksilöllisiä tietenkin nuo jokaisen lapsen kehitysvaiheet. Kaikkea hyvää sinulle ja teidän arkeen!

      Poista
  4. Aikaisempia kommentteja lukiessa, en voi olla yhtymättä niihin kaikkiin.
    Myös minulla on sama tausta kuin sinulla, myös minä sain esikoiseni viime vuonna, marraskuussa. Olen kommentoinut kerran aikaisemmin, en muista mihin juttuun se liittyi. En tunne sinua oikeassa elämässä. Pidän kovasti tavastasi kirjoittaa, kirjoitat hyvin yksityiskohtaisesti, olen useasti iloinnut siitä. Tykkään seurata ajatuksella, että oma lapseni on joidenkin kuukausien kuluttua tuossa vaiheessa, pistänpä tuonkin korvaan taa jos siitä olisi meille apua. Kirjoituksesi tuovat paljon iloa, tietoa ja ennenkaikkea sitä vertaistukea joka saattaa joskus olla tiukassakin. Kiitokset sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Emma, kiitos viestistäsi! Itsekin mielelläni luen blogeja, joissa käsitellään meille lähitulevaisuudessa ajankohtaisia asioita. Monia juttuja ei tule välttämättä itse edes ajatelleeksi ennen kuin joku toinen niistä kirjoittaa/mainitsee. Mukavia talvipäiviä sinne! =)

      Poista
  5. Minä olen yksi lukijoistasi. En muista mitä kautta tänne päädyin, varmaan jonkun toisen blogin linkkilistalta. Olen seurannut raskauttasi ja sittemin vauvaelämää. Lähes samaan tahtiin kuljemme, joten siksikin se viehättää. Puhumattakaan mukavasta tavastasi kirjoittaa.

    Sen sijaan oma kommentointini on olematonta siitä yksinkertaisesta syystä, että yleensä luen blogiasi imettäessä tai sängyssä puhelimella, jolloin se tuntuu liian vaikealta.

    Kirjoita siis edelleen, se ilahduttaa ainakin yhtä (hiljaista) lukijaasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla sinusta! Itsekin lueskelen nettiä ym. aika usein puhelimella, joko vauvan leikkiessä tai nukkuessa, ennen myös imettäessä. Nykyään vauva imee niin nopeasti, ettei siinä ehdi enää tekemään muuta. =) Kiva kuulla, että olet saanut tästä blogista iloa!

      Poista
  6. Samoilla linjoilla edellisten vastaajien kanssa. Jonkun google-haun kautta löysin blogisi jo raskausaikana. En tunne sinua IRL. Seuraan blogiasi päivittäin. Samastun kirjoituksiisi valtavasti, olen jopa nähnyt sinusta unta. :D oma tyttäreni on muutaman viikon nuorempi ja meillä on muutenkin todella paljon yhteistä. Kirjoitat sydämellisesti, viisaasti. Saan blogistasi vertaistukea ja iloa välillä yksinäisiinkin päiviin. Olen kommentoinut useamman kerran. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Anniina, sinut muistankin, kiitos viestistäsi. =) Hauska kuulla sekin, että google-haun kautta joku on tänne päätynyt. Vaikka itsekin kyllä googlettelen ja sitä kautta löydän uusia blogeja ym. Hih ja heh, toivottavasti se oli hyvä uni! ;) Kaikkea hyvää sinun päiviisi!

      Poista
  7. Hei,
    olen löytänyt blogisi muistaakseni jonkun toisen blogin kautta joskus vauvasi syntymän jälkeen. Käyn katsomassa blogisi päivittäin. Esikoiseni on vajaan vuoden ikäinen. Olen kommentoinut muutamia kertoja, mm vauvani tiheästä yöheräilystä ja omista univaikeuksistani sekä taisin kertoa, että aloitamme unikoulun ratkaisuna meidän ongelmiin (mukaeltu tassutusunikoulu muuten onnistui todella hyvin! nykyään vauva itkahtelee vain satunnaisesti joinakin öinä ja vielä harvemmin tarvitsee rauhoittelua). On siis ollut mielenkiintoista lukea teidän öistä ja unikouluista yms kun itsellä kokemukset ovat niin samanlaisia vaikka tytöillämme onkin ikäeroa muutama kuukausi.
    Muistankohan oikein, että olet päiväkodissa töissä? jos näin oli (tai vaikka ei ollutkaan), niin voisitkohan ajatella joskus kirjoittavasi mietteitä töihin paluusta ja siitä miten ajattelitte lapsenne hoidon järjestää ym..?:)

    Kiitos mukavasti ja lämminhenkisestä blogistasi!

    - kaima & lto

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun kommentoit tähän ja aivan loistavaa, että teidän tassuttelut on onnistuneet! Jee! Kirjoitan taas pian meidän öistä, kun suunnitellaan uutta unikoulua ja yösyöttöjen lopettamista samalla.

      Kyllä joo olen päiväkodissa töissä lastentarhanopettajana. Mielelläni kyllä kirjoitan töihin paluusta ja lapsen hoitoon laittamisesta. Niitä kun olen kuitenkin miettinyt jo ennen lapsen syntymääkin. Ei vain ole tullut tänne kirjoitettua. Teenpä niistä myös tekstin lähiaikoina! Kiitos ideasta! =)

      Ja oikein hyvää talven jatkoa sulle!

      Poista
  8. Hei! Päädyin seuraamaan blogiasi varmaan google-haun kautta, kun loppuraskaudesta oli sitä aikaa selailla odotusblogeja :) Meillä oli LA niin lähekkäin, että jäin jännittämään kumpi saa nyytin ensiksi ja samana päivänä sitten pienet ihmeemme saapuivat maailmaan :) Hyvin paljon samojen asioiden äärellä pähkäilen, monesti tuntuu kuin olisi itse kirjoitellut näitä tekstejä. Pari kertaa olen kommentoinutkin ainakin uniongelmista (omista ja vauvan) ja useamminkin olisi ollut aihetta, mutta kuten yllä, selailen myös blogeja yleensä puhelimella. Kirjoitat kivasti ja tämä blogi on mukavaa vaihtelua, kun kovin moni blogi on nykyään vaan sitä kaupallista mainostamista ja vaatekuvia (joita on toki myös toisinaan ihan kiva katsella).

    T. Marjo ja kesämies

    P.S. Meilläkin aloitettiin nyt hyvin hellä tassuttelu/sylittely unikoulu. Ei vaan enää jaksanut heräillä tunnin välein ja selvästi vauvakin oli siihen kypsä, kun ei enää meinannut nukahtaa rinnallekaan. Heti hoksasi mistä on kyse ja toivotaan, että päästään pian kokonaan näistä yöimetyksistä. Nyt vasta kaksi unikouluyötä takana ja 2 kertaa olen yöllä syöttänyt, tuntui liian raa'alta lopettaa ne kerralla kokonaan. Mutta mitä luksusta nukkua jopa 4h putkeen!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä Marjo! Olet jäänyt minun mieleen ja on niin hauska ajatella, että meidän vauvat on täysin samanikäiset! Kiva kun sanoit tuosta mainosnäkökulmasta, sillä itsekin olen joissakin blogeissa väsynyt maksettuihin mainoksiin. Toki niillekin blogeille on oma paikkansa. Kuulostaa oikein hyvältä teidän unikoulu! Ihan pian mekin, on jo suunniteltu. Ja kiva kuulla teidän menetelmästä, että lopetatte yösyötöt vähitellen. Kaikkea hyvää teidän talveen! Nyt on jo helmikuu, hui. =)

      Poista
  9. Hei! Olen päätynyt lukemaan blogiasi jonkun toisen blogin kautta. Meillä on samanlainen tausta, ja sain esikoiseni myös viime vuonna, tosin jonkin verran myöhemmin, lokakuussa. On ollut mukava seurata teidän elämää ja vauvan kehitystä ja kasvua, tietää sitten vähän mitä on ehkä tulossa muutaman kuukauden päästä :-) Kirjoitat mielenkiintoisesti ja rehellisesti, ja blogiasi on ilo lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun olet lueskellut ja kiitos kun kommentoit tähän! =) Mukavaa talven jatkoa teille!

      Poista
  10. En enää muista, mitä kautta raskausaikana sinun blogin löysin, mutta jäin tähän "koukkuun", koska tyttövauvamme ovat molemmat syntyneet kesäkuussa ja ajatuksesi jo raskausaikana olivat niin samankuuloisia kuin itselläni. Ja välillä olet, anteeksi vain, samantyyppinen jahkailija, pohidskelija ja asioita puntaroiva miljoonalta kantilta, kuin minäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, tunnistan niin itseni jahkailijaksi! =) Kiva että en ole ainoa! Nimenomaan joskus tuntuu, että asiat pitää miettiä miljoona kertaa ja se on väsyttävääkin. Joskus onneksi onnistun tekemään spontaanejakin ja nopeita päätöksiä, mutta joissakin asioissa se on vaikeaa, esim. juuri tässä unikouluasiassa se on ollut yllättävän hankalaa. Heh. Oikein mukavaa talvea sinullekin ja kiitos kun moikkasit!

      Poista
  11. Löysin blogisi jonkun toisen blogin kautta, kun raskausaikana niitä lueskelin enemmän. Säännöllisesti luettavaksi on jäänyt enimmäkseen niitä, joissa syntyi lapsi suunnilleen samaan aikaan kuin itsellenikin. Poikani on siis reilun kuukauden vanhempi kuin tyttösi. Mielenkiintoista on ollut lueskella, miten paljon yhteneväisyyksiä meidän vauvoista löytyykään, ja pari kertaa olen kommentoinutkin asioista. Kirjoituksiasi on ollut mukava lukea. En tunne sinua muuten, mutta samassa ammatissa ollaan, ja välillä jopa olen arvellut, että taidetaan olla samassa kaupungissakin, mutta en ole siitä varma. :) Mukavaa talven jatkoa ja aurinkoisia kevätpäiviä! Terveisin Satu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Satu ja kiva kuulla sinusta! Se on minun mielestä ollut jopa hieman yllättävää, miten samanlaisia juttuja samanikäisillä vauvoilla voi olla. Samanlaisia pieniä leikkejä ja touhuja. Minulla kun on muutama ystävä yhtäaikaa äitiyslomalla, niin usein on todettu, että "ihan samanlainen tapa vauvoilla". Se on ollut hauskaa. =)

      Kiva että kollegoita löytyy minun blogin lukijoista! Ja voidaan ollakin samassa kaupungissa! Olen kuitenkin aika avoimesti kirjoittanut joistain tapahtumista ja kaupungilla käymisestä ja muista jutuista, mistä voi melko helpostikin päätellä minun asuinpaikan. =)

      Kaikkea hyvää sinullekin kevättalveen! =)

      Poista