Kirjoitin eilen tänne siitä kun ärsytti kaikki tekemättömiksi jääneet kotihommat ja asioiden hoitamisten hitaus. Poistin kuitenkin tekstin. En poistanut sitä siksi, että minun elämä näyttäisi jotenkin täydelliseltä täällä, sellaiselta että mikään ei koskaan ärsytä, vaan siksi, että kirjoitin sen liian nopeasti. Tänään olisi tehnyt mieli selittää asiaa enemmän ja kirjoitan nyt siitä uuden postauksen.
Eilen minua ärsytti siis eniten se, että mentiin vauvan ja miehen kanssa matkatoimistoon kyselemään matkoista aikomuksena varata sellainen, niin ei saatukaan sitä varattua ja oli ihan turha reissu. Minä olen sellainen, että tykkään varata matkat ajoissa ja sitten kun saan päähäni haluta jotain, niin se on saatava heti. Tämä koskee muitakin asioita. Ja pelkään kauheasti, että ei sitten ehditäkään varata ajoissa ja sitten haluttuja hyviä paikkoja ei enää olekaan.
Eilen oli muutenkin tyhmä päivä. Aamusta alkaen olin tosi pahalla tuulella ja väsynyt. Olisi ollut ihana viettää rauhallinen aamu, mutta piti nousta keittämään aamupuuroa lapselle, vaikka mieskin oli kotona. Salilla kävin ja sielläkin olo oli laiska. Mutta kävinpäs kuitenkin. Kotona podin taas jonkinlaista ahdistusta minun selluliiteista (heh) ja turnausväsymystä kuntoiluohjelmasta. Kaipasin vain jotain mukavaa tekemistä, mukavien suunnitelmien toteuttamista. Kun matkan varaaminenkin tyssäsi, meni hermot. Alkoi ärsyttää kaikki muutkin asiat, joiden toteutus on venynyt. Esimerkiksi parvekkeen siivous, jonka mies lupasi tehdä, hmm, vuosi sitten. Tai auton takakontin siivous, joka on jäänyt. Tai vastikelaskujen maksamiset, jotka usein unohtuu. Tai uuden ruokapöydän ostaminen, jota ei ole vieläkään saatu aikaiseksi. Tai makuuhuoneen kattolampun vaihtaminen.
En ole itsekään mikään puhdas pulmunen, jää minultakin asioita tekemättä. Esimerkiksi hääpuku on vieläkin pesetyttämättä, vaikka häistä on jo yli kolme vuotta, ups, lähteeköhän tahrat edes. ;) Kirjaston kirjatkin saattavat joskus myöhästyä päivän tai pari ja puhelinlaskustakin saattaa joskus tulla karhulasku.
Mutta minun mielestä iloisten ja kivojen asioiden tekeminen ei saisi jäädä tai venyä kauheasti. Vaikka elämä vauvan kanssa onkin onnellista, tarvitsen myös omia iloisia juttuja tähän arkeen, sellaisia joista nautin aikuisena ja naisena ja vaimona... haaveita ja matkasuunnitelmia, sisustusjuttuja, ravintolatreffejä perheen kesken, jne.
Nyt perjantaipäivän viettoon. Mukavaa viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti