Loppuviikko on ollut leppoisampi. Oon jutellut paljon stressistä miehelle, ystäville ja omalle äidille, ja se on helpottanut. Mies sai minut vakuuttuneeksi siitä, että hän ottaa vaikka ylimääräistä lomaa töistä helpottaakseen meidän syksyä eikä jätä minua yksin. On muutenkin ollut tosi huomaavainen tällä viikolla, kun on nähnyt mun huolet. Äiti sai mut uskomaan, että pärjätään kyllä ja kaikki asiat kääntyvät lopulta hyviksi. Ja muistutti, kuinka ihanaa on päästä kuitenkin muuttamaan ja sitten elämään uudessa kodissa, että se on se päämäärä ja siihen lopulta päästään. Ystävät on jo sanoneet auttavansa kaikessa ja on puhuttu heidän kanssa mm. toisen lapsen odotukseen liittyvistä huolista. Oon saanu kivoja kommentteja edellisiin teksteihin. Meitä ei myöskään kukaan potki tästä kodista pois, vaan voidaan rauhassa remontoida ja muuttaa sitten kun uusi koti on valmis tip top. Edessä oleva kesä ja tuleva syksy ovat alkaneet näyttää valoisammilta.
Tänään on ollut aivan erikoinen päivä. Satulintu nimittäin valvoi viime yönä klo 23-3:30 eli meidänkin yö on ollut raskas ja vähäuninen. Tyttö heräsi juuri kun oltiin sängyssä menossa nukkumaan: joko hampaiden tai painajaisten takia itkeskeli. Annettiin varmuuden vuoksi särkylääkesuppo. Hän ei kuitenkaan saanut siinä sitten unta enää. Yritti kyllä reppana kovasti, mutta aina kun alkoi tuhisemaan, pian jo avasi silmät ja tarkasti, onko isi tai äiti vieressä. Siitä kun yritettiin lähteä, alkoi armoton huuto. Muutaman valvotun tunnin jälkeen oli jo pakko antaa lapsen huutaa hetki itsekseen, kun kummankin aikuisen oli pakko levätä hetki. Minä en edes pystynyt nojaamaan lapsen pinnasänkyyn tassuttaessa, kun siitä tuli heti oksettava olo. Selkä suorana piti tönöttää ja silmiä ummistaa istuen. Vihdoin hän nukahti ja mies-raukkakin pääsi nukkumaan, muutama tunti ennen aamuvuoronsa alkua.
No luulisi, että tämä aamu olisi ollut aivan karsea itselläkin. Vaan ei. En tiedä, mikä kumma siinä on, mutta viime aikoina kun olen herännyt vahingossa aikaisin tai nukkunut huonosti, seuraava aamu voi olla jopa yllättävän tehokas. Esim. tänä aamuna saatiin aamutoimet tehtyä vasta 9:30/10, kun lapsi nukkui sinne ysiin. Aamupalan jälkeen imuroin koko kodin, pesin lattiaa sieltä täältä ja puunasin meidän molemmat vessat. Pyykit ripustin kuivumaan ja tuuletin koko kodin. Siivosin eiliset leikkisotkut. Soitin kampaaja-ajan itselleni. Ja kaikkeen meni reilu tunti. Omituista suorastaan.
Pian tulee mun sisko käymään lastensa kanssa, kivaa! Mun piti alunperin ottaa tässä välissä tirsat, mutta aamuintoilun jälkeen en malttanut sänkyyn. Satulintu nukahti nopeasti, mutta ei ehditty unille yhtään sen aiemmin kuin normaalistikaan. Saas nähdä kauanko nukkuu. Yleensä päikkärit on noin tunnin tai vähän yli. 1,5 tuntia on jo hyvä tavallisena päivänä.
Huomenna mennään miehen kanssa kahdestaan kaupungille. Hän lähtee makutuomariksi kun etsitään mulle uusia silmälaseja! Ilostuttaa, kun pääsen pian taas kampaajalle ja oon päättäny hankkia uudet lasit. Nämä on olleet mulla tosi kauan, vuosia vuosia. Sunnuntaina nähdään ehkä minun vanhempia, kun he tulevat tänne. Juhlistetaan varmaan äidin synttäreitä vedessä polskien ja herkkuja syöden. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti