Käytiin eilen nt-ultrassa ja siellä oli kaikki oikein mainiosti! Vauva löytyi heti ja samantien bongasin sydämen sykkeen. Huoh helpotus! <3
Minityyppi oli rauhallisella tuulella. Heristeli kyllä sitten nyrkkiä ja ojenteli jalkojaan kun kätilö tökki mahaa. Ja muutenkin pyöri ja touhusi sitten kyllä. Kooltaan hän on päästä peppuun nyt noin 5,5cm ja raskausviikot pysyivät neuvolan terkkarin määrittelemissä lukemissa. Laskettu aika on syyskuun puolessa välissä.
Kätilö ei löytänyt mitään huolenaiheita. Nähtiin jalat, mm. jalkaterät, kantapäät, nilkat ja reidet. Kädet huitoi ja viisi sormea oli kädessä. Nenä, mahalaukku, symmetriset aivopuoliskot ja muutakin. Jäi hyvä mieli.
Niskaturvotus mitattiin kolmesta tai neljästä eri kohdasta/kuvasta, jotta tulos on luotettava. Turvotukseksi merkittiin 1,23mm ja se on normaali. Kromosomipoikkeavuusriskit matalat. Kaikki siis hyvin!
Saatiin kolme kuvaa. Illalla laittelin onnellisena viestiä ystäville.
Pelko ja jännitys helpottaa toistaiseksi. On silti vielä vähän epäuskoinen olo ja eilen vähän jopa hirvitti, että mites se arki sitten niiden kahden pienen kanssa.. kun siitä näyttää nyt tulevan totta ihan oikeasti. Mutta älyttömän onnellisia ollaan! Tänään jo puhuttiin miehen kanssa, että otetaankohan ollenkaan äitiyspakkausta sitten ja mietin jo, millaisia vaatteita syysvauva tarvitsee, että onko meillä jo sellaisia olemassa. Kela paljasti vahingossa uuden äitiyspakkauksen sisällön ja sitä tutkaillessa tuli kutkuttava fiilis. Me saadaan taas vauva! <3
Epäuskoisuus liittyy varmasti myös siihen, että esikoisen ajoilta tuttu vähäoireisuus on läsnä nytkin. Olen siitä kuitenkin ihan tyytyväinen. Tällä hetkellä on kaikenlaista pientä oiretta, mutta ei mitään elämää hankaloittavaa. Mahaa vähän nippailee ja muuta.
Tämmöisiä kepeitä ajatuksia täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti