Tänään vihdoin päästiin ultraan ja olipas kovin erilainen käynti kuin neuvolassa viimeksi. Mua ei kauheasti jännittänyt ja olo oli yllättävänkin rauhallinen ja tyyni koko aamupäivän. Puolenpäivän jälkeen kätilö otti meidät sydämellisesti vastaan ja oli aivan ihana koko käynnin ajan.
Ja mikä parasta, vauva oli kasvanut kovasti ja kaikki oli kunnossa! <3 Pituutta oli lähes 7 cm ja laskettu aikakin muuttui. Nyt siis menossa ultran mukaan jo rv 12+5! Jee! Tämä voi toki vielä muuttuakin, mutta ei haittaa yhtään olla kohta jo 14. viikolla!
Siellä se meidän vauva olla köllötteli, tai voiko sitä köllöttelyksi sanoa, jos sätkii ja potkii ja venyttelee ja pyörii ja heiluttelee käsiä koko ajan. Hih. Sydänäänetkin kuultiin, tosin vain nopeasti. Niskaturvotusta oli onneksi vain hyvin vähän (1,1mm) ja kromosomipoikkeavuusriskit matalat ja hyvät. Huoh.
Oli myös ihana nähdä joitain rakenteita ja tuli hyvä mieli kun kätilö selosti koko ajan mitä katselee ja eritteli tarkkaan näkemiään kohtia ja kertoi esim. että selkäranka näyttää normaalilta. Nähtiin jo pienet valkoiset sormetkin ja käsivarret, reisiluut ja kehittymään alkavat aivolohkot. On se vaan uskomatonta tuo tekniikkakin. Ja biologia!
Voitte uskoa, että nyt on huojentunut ja onnellinen olo. Seuraava ultra eli rakenneultra onkin sitten tammikuun puolenvälin aikaan. Nyt on mukava odottaa joulua ja viettää täyskymppisynttäreitä tammikuun alussa. Siinä on kivasti muuta ajateltavaa, joten aika ennen rakenneultraa menee varmaan ihan jouhevasti.
Ultra oli sikäli myös uudenlainen kokemus, koska ultrattiin nyt ensimmäisen kerran vatsan päältä. Oli virkistävää, kun sai olla housut jalassa. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti