Hassua, että samantien kun koulut alkavat, säätkin viilenevät. Tänään lähdettiin aamusta leikkipuistoon aurinkoista aamupäivää viettämään ihan kesäisissä kuteissa. Sentään pipo, huivi ja huppari oli päällä, mutta vähän jopa nolotti kun lähes kaikilla muilla lapsilla oli päällään välikausihaalareita ja napakkakankaisia ulkohousuja, meillä ohuet sisähousut. Ups. Tämä äiti taitaa olla vähän kesämielellä vielä..
Ei otettu edes rattaita mukaan, kun lapsi on ennenkin kävellyt melkein koko matkan. En osaa arvioida tähän matkan pituutta, sori. Loppumatkasta kotiin tullessa olisi halunnut syliin, mutta ymmärsi hyvin kun sanoin, että äiti ei voi kantaa häntä kirjastokassin ja vauvamahan kanssa. Käytiin siis palauttamassa jo vähän niitä kirjoja, joita ei olla luettu, kun viimeksi lainattiin vähän liian iso kasa. Samalla otettiin pari uutta auto- ja pupukirjaa.
Oli kyllä juuri sellainen alkusyksyinen keli. Ihanan raikasta. Oli kiva saada aikaiseksi puistoreissu pitkästä aikaa. Tuntuu, että ei vain olla viime päivinä millään ehditty/jaksettu "puttiin", vaikka lapsi siitä aina niin tykkää. Yhtenä iltana kyllä ajettiin muun reissun yhteydessä yhteen meidän tulevista lähipuistoista. Oli kiva käydä tutustumassa uuteen kotialueeseen.
Iltapäivällä lapsen mummu vei tytön toiseen leikkipuistoon, jossa heillä on tapana käydä kahdestaan silloin tällöin. Olivat ihastelleet isoja koiria, keinuneet ja pallotelleet. Kuulosti kivalta ja tyttö kertoi innoissaan heidän puuhista. Kotona syötiin anopin tuomaa kesäkeittoa ja minun tekemää, uunituoretta banaanikakkua. Lapsen ulkoillessa minä höyrysin siistiksi tätä kotia. Se on ollut totaalisen rempallaan jo pitkään. Imuroin ja pesin pahimpia tahroja lattiasta. Tiskasin ja kuuntelin Adelea pitkästä aikaa. Oli kiva touhuta kerrankin rauhassa saaden keskittyä itse hommaan. Siisti koti tekee mut onnelliseksi ja levolliseksi.
Tässä iltasella on lueskeltu uusia kirjoja ja ilmoitin lapsen naisvoimistelijoiden jumppaan syyskaudeksi, 2-3-vuotiaiden ryhmään. Mies on luvannut käydä siellä tytön kanssa ja jumppa onkin tällä kertaa eri paikassa kuin viimeksi. Nyt se on lähempänä meidän tulevaa kotia, joten sikäli tosi kiva juttu!
Mua aina vähän jännittää miehen poissaollessa nuo tytön yöunet. Välillä nimittäin mies on joutunut nousemaan monia kertoja yössä näyttäytymään lapselle ja istumaan hänen vieressään. Viime yö oli onneksi yllättävän rauhallinen. Yritti vähän itkeskellä viiden aikaan ja olin jo meidän makkarin ovella menossa, mutta rauhoittuikin taas nukkumaan. Itse en kylläkään osannut nukkua ilman miestä. Pyörin ja heräilin useita useita kertoja yön aikana. Nukun yleensä aika levottomasti aina kun mies ei ole kotona.
Kävin äsken nukuttamassa tyttösen ja nyt vähän telkkua ja terveellistä iltapalaa: banaanikakkua ja sipsejä dipillä. :]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti