Blogi jatkuu toistaiseksi. Mun elämä on tällä hetkellä jotenkin suuressa muutostilassa ja siksikin pohdin blogin tulevaisuutta. Aikaakaan ei ole aina niin kirjoittaa eikä ole välttämättä niin usein mitään erityistä kirjoitettavaakaan. Välillä tuntuu myös, että oma ja vapaa tyyli kirjoittaa on jäänyt jonnekin toisten mielipiteiden murehtimisen alle. Että en kirjoita aivan niin rennosti kuin tahtoisin, koska pelkään (taas kerran), mitä muut ajattelevat, tai jotain. Kasvun paikka.
Löysin tänään vihdoin tytölle tuulen ja veden kestävän syystakin. Haloselta, -30% oli alennusta. Merkki on Didriksons. Väri on pinkki oransseilla tehosteilla. Oon ite jo aika kyllästyny vaaleanpunaiseen väriin lapsen vaatteissa, kun meidän rattaatkin on pinkit. Välillä olen ostanut tarkoituksella sen väristä, välillä ei ole ollut muuta vaihtoehtoa. Esim. juuri rattaat olivat viimeinen kappale tarjouksessa ja siksi otettiin se väri mikä saatiin. Myös välikausihaalari on pinkki tai sinne päin. Toinen vaihtoehto taisi olla sininen. Tykkään erityisesti keltaisesta, vihreästä ja violetista lapsen vaatteissa.
Käytiin katsomassa yhtenä päivänä pientä, hyvin hoidettua, omakotitaloa melko läheltä keskustaa. Sukulaisen omistaman rivitaloasunnon suhteen homma on vielä auki ja katsellaan nyt muitakin vaihtoehtoja. Talo oli kiva! Pystyin ihan kuvittelemaan meidän perheen sinne. Harmi vain kylpyhuone oli niin matala, että minun mies ei olisi mahtunut sinne kunnolla suihkuun. Innostuttiin jo talosta, mutta eihän siitä mitään tule, jos ei pysty hiuksia suihkussa pesemään kumartumatta. Heh. Harmi kyllä. Mutta tulee noita taas.
Kävin viikonloppuna myös tatuointistudiolla kyselemässä tatuoijalta, mitä minun selässä olevalle japanilaiselle merkille voisi tehdä, että sen saisi piiloon. Kyllä sen kanssa varmaan eläisikin, mutta mieluummin sen piilottaisin. Olisin kauheasti halunnut värillisen ja ison riikinkukon selkääni, mutta valitettavasti mulla on ollut ainakin lapsena nikkeliallergia eikä tatuoija suositellut värillisiä kuvia sen takia. Nyyh. Sanoi, että ei kannata kokeilla, jos sitten tuleekin kamala kutina ihon alle loppuiäksi. Heh. No pitsimäisestä tatuointitoiveestani hän sanoi, että sellaista ei kannata tehdä, koska ohuet tatuointiviivat laajenevat ajan kanssa ja yleensä kai melko nopeastikin. Tiesin sen kyllä, mutta olin unohtanut. Pitsiverkkomaisesta kuviosta voisi helposti tulla ajan kanssa vain musta sotkuinen kasa viiruja. Tatuoija piirtää minulle jonkinlaisen kukka-aiheisen kuvan, vaikka pidänkin kukkia aika kliseisenä naisten tatuointina. Toisaalta nekin sopivat riikinkukon tapaan minun haluamaan tatuoinnin merkitykseen, eli ulkoiseen kauneuteen ja sitä kautta itsetuntoon. Kukilla saisi vanhan kuvan piiloon. Jään jännityksellä odottamaan, mitä hän piirtää. Kuun lopussa vasta selviää. Katsotaan sitten, millainen kuvasta tulee ja miellyttääkö se. Tämä tatuoija on kuitenkin oikea asiantuntija ja luotan häneen. Jee!
Varasin lokakuun alkuun itselleni hotelliyön Helsingistä! Näen siellä ainakin rakasta ystävää ja toivottavasti veljetkin ehtisivät nähdä, katsotaan. On aina aika outoa olla yksin hotellissa yötä, mutta rehellisesti sanottuna menen mieluummin sinne kuin ystävien luokse. Silloin saan vähän enemmän omaakin aikaa, jota aina toivon. Yritän vihdoin päästä leffaan tuolla reissulla ja onhan siinä aikaa tehdä vaikka mitä. Jännää ja ihanaa!
Tytöllä on uusi leikki: tunkee leluja ja sormia kurkkuun niin että tulee oksurefleksi ja sitten kun kiellän niin nauraa ja tekee uudestaan. Huomiotta jättäminen toimii yleensä parhaiten. Viime yö meni yllättävän hyvin, kun viime aikoina on kitissyt öisin hampaita tai jotain muuta. Viime yönä ei herännyt kertaakaan ja nukkui jopa 7:30 asti. :) Ruokapöydässä tykkää mm. ketsupista, ruisleivästä, kinkkuleikkeleestä, makaronista, nektariinista ja muista hedelmistä sekä porkkanasosekeitosta (koska siinä päällä raejuustoa). Suosikkilelu nukke on saanut kovat kilpailijat: Lego-pojat ja -tytöt sekä Lego-maatilan, jonka isi kokosi vasta hiljattain. Maatila on kyllä ihana. Siinä riittää touhua ja tyttö viihtyy hyvin, kun hänen kanssaan siinä puuhastelee.
Mun Superdieetti menee hyvin ja kolmas viikko alullaan. Tämän viikon lauantaina pidän nk. tankkauspäivän, jolloin syödään vähän erilailla ja enemmän. Me aiotaan käydä hienossa ravintolassa. Aineenvaihdunta saa taas kyytiä. Yli neljä kiloa jo pudonnut!
No olihan täällä taas kaikenlaista kerrottavaa! :D Ystävä tulee pian käymään ja lapsikin jo heräsi aikaa sitten. Nyt tuossa touhuaa. Aurinko paistaa ulkona ja aika lämmin sää syyskuuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti