Käytiin eilen hienossa ravintolassa syömässä miehen kanssa. Pitkästä aikaa taas kahdestaan. Oli ihanaa. Yleensä käydään jossain hampparipaikassa, jossa soi musiikki kovaa ja on hälinää. Nyt oli ihanan rauhallista ja kevyt pimputus vaan soi taustalla. Pari muuta asiakasta. Ruoka oli hyvää, tosin en jaksanut omasta pääruoastani paljoakaan, kun oon tottunut nyt niin kevyisiin ja pieniin ruokiin. Kirjoitin eilisestä ruokatankkauksesta toiseen blogiin.
Kun tultiin ravintolasta, Egotrippi sattui olla keikalla keskustassa. Oli hauska kuunnella sitä hetki sateenvarjon alla. Aikuisten yhteistä aikaa. Kotona mummu oli leikkinyt lapsen kanssa leegoilla ja uudella pallolla. Mummu on lapselle tärkeä ja tuttu.
Tänä aamuna ystävä kävi meillä kylässä perheensä kanssa. Oli mukavaa, rentoa, rauhallista, tavallista. Lapset vähän ujostellen ottivat kontaktia toisiinsa pitkän näkemistauon jälkeen. Oli kotoisaa. Jäi hyvä mieli. Kohta lähdetään toisten ystävien luo, heidän lapsen synttärijuhliin. Hauskaa! Lahjakin odottaa jo paketoituna. Nyt pitää mennä valmistautumaan ennen kuin tyttö herää päikkäreiltä.
Ps. Tyttö nukkui muuten pitkästä pitkästä aikaa aamuun asti heräämättä/itkemättä kertaakaan. Johtui luultavasti siitä, että eilen minä en mennyt ollenkaan mukaan iltatouhuihin. Annoin tytölle vain puuron ja mies hoiti pottailun ja kaikki jutut sen jälkeen. Usein on oltu pottahommissa koko perhe. Olen lukenut siinä lapselle vielä kirjaa ja pusutellut. Välimatka äitiin tekee nähtävästi kuitenkin hyvää unille. Ja onhan se aiemminkin jo todettu. Pitää vaan pusutella aiemmin alkuillalla, ettei äidille jää pusupula.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti