Niin pitkällä jo! Rv 30+0!

Aina välillä mieleen tulee kaikkia asioita, joita voisin täälläkin pohtia, mut sitten kun istahdan tähän koneelle, pää lyö ihan tyhjää. :)

Tänään on kuitenkin sikäli erityinen päivä, että tänään päästiin 31. raskausviikolle, eli viikkoja kasassa tasan 30+0! Ihan mahtavaa! Oon aina ajatellut, että ne jotka on yli rv 30 niin ne on jo niin kauhean pitkällä raskaudessa, että oikeastaan millä hetkellä vaan voi lapsivedet mennä. Hih, kyllähän varmasti useimmiten vauvat syntyvät lasketun ajan tienoilla tai ainakin täysiaikaisina/hieman lasketun ajan jälkeen. Rv 30 on vaan aina tuntunut niin kovin kaukaiselta asialta itselle. No nyt se on tätä päivää. :)

On myös aika epätodellinen olo. Että juuri MINÄ olen nyt näin pitkällä raskaudessa. Ihan oikeastiko? Ja että pian minä ihan itse olen se ihminen, joka tuntee niitä kovia synnytyssupistuksia ja menee synnyttämään vauvaa sairaalaan. Ja että juuri minä olen se, joka harjoittelee sairaalassa vauvan hoitoa ja imettämistä ja vastasyntyneen pukemista. <3 Niin pitkään oon lukenut ja kuullut toisten vauvauutisia, että tuntuu aivan uskomattomalta, että pian ME ollaan oikeasti niitä, jotka saa ilmoittaa ystäville ja sukulaisille, että "Meille syntyi vauva, joka on x cm pitkä ja painaa x grammaa, äiti ja isi ovat onnensa kukkuloilla". Hih.

Toisaalta onhan tässä vielä 10 viikkoa laskettuun aikaan, mutta jos viikot menee yhtä nopeasti kuin aiemmin, se on lyhyt aika. Mulla on hyvä ja levollinen mieli siitä, että vauvan tavarat alkaa olla jo omilla paikoillaan ja että niitä pieniäkin tarpeellisia juttuja ollaan jo hankittu. Kävin eilen ostelemassa mm. pari tuttia ja yhden tuttipullon varmuuden vuoksi, pestäviä liivinsuojuksia, kosteuspyyhkeitä, pari imetystoppia ja hyttysverkon vaunuihin. :)

Oon myös pessyt jo vauvan vaatteita. Ajattelin, että hoitopöydän laatikossa ne ei ehdi pölyttyä liikaa ja samalla oon hyvin nähnyt, että millaisia vaatteita meillä on. Haluan myös, että äitiyslomalle ei jää liikaa hommia vaan että voin nauttia keväästä, ruoanlaitosta ja leipomisesta, olla ulkona ja nähdä ystäviä. Eniten ehkä vaatteista mietityttää tällä hetkellä, että millaiset vaatteet vauvalla pitäisi olla laitokselta lähtemiseen ja kesäkuun vaunutteluun. Säätä ei voi tietää etukäteen, mutta eihän kesäkuut yleensä kovin lämpöisiä vielä ole. Meillä on kyllä lämmintä vaatetta vauvalle, mutta enemmän ehkä kokoa 56/62. Toisaalta ihan hyvinhän sille voi laittaa vähän isommankin. Ja vilttejä ja sellaisia on, esim. hankin Ruskovillan kapaloliinan tms. joka toimii sitten varmaan myös esim. vaunuissa peittona.

Tykkään noista Ruskovillan tuotteista. Ne ainakin vaikuttaa kestäviltä ja lämpöisiltä. Ostin meidän vauvalle Silkkimyssyn kokoa 0-3kk. Se on ihanan pehmoinen ja jotenkin herkkä ulkonäöltään.

Mulla onkin kahdenlaista mieltymystä vauvan vaatteiden suhteen. Toisaalta tykkään paljon kirkkaista ja selkeistä väreistä, toisaalta myös valkoisesta, hempeästä. Ehkä mulla on mielessä kuva sellaisesta valkoiseen pumpuliin puetusta kääröstä. :)

Oon tyytyväinen kun siivottiin eilen tosi hyvin. Kevätaurinko perinteisesti aina löytää pienetkin pölykertymät tummilta huonekaluilta ja mustan pianon päältä, ja oon monesti turhautunut, kun heti siivouksen jälkeen näyttää siltä kuin pölyjä ei olis pyyhittykään. Yleensä on imuroitu lattia ja sohva sekä pyyhitty kostealla liinalla pölyt. Eilen kuitenkin oivalsin, että "haloo, ne pölyt pitää imuroida myös sieltä huonekalujen päältä". Heh. Silloin ne lähtee paremmin pois. Hyvä minä. Eilen myös pöllytettiin piiitkästä aikaa kaikki meidän matot ulkona. Ne on niin painaviakin, että minä en niitä saa vietyä kerrostalon alakertaan, enkä enää viitsisikään. Mies hoiti matot ja minä pesin lattian. Puhdas koti on ihana. <3 

Huonekaluista ja tavaroista... Sitten kun vauva syntyy tai joskus myöhemmin, haluaisin ehkä sijoittaa meidän massiivisen sohvapöydän jonnekin sijaiskotiin tai varastoon. Pienessä olkkarissa se vie turhaan tilaa, vaikka onkin tosi kiva ja kestävä, appiukon tekemä puupöytä. Meidän häkkivarastoon ei mahdu enää yhtään mitään. Siellä on jo Lundian (?) hylly, makkarin isot vetolaatikostot, miehen lapsuuden ja aikuisuuden ;) lelut, vanhoja tuoleja ja toppatakkeja ja muuta kirppisrompetta, minun hääpuku josta en malta vielä luopua vaikka ehkä kannattaisikin, lamppuja ja paljon muuta pikkutavaraa. Kirppispöytä meidän piti tänä talvena/keväänä ottaa, mutta aika on menny niin nopeasti, että talvivaatteet ei ainakaan mene enää kaupaksi. Ei myöskään ole ollu mitään intoa aloittaa sitä kirppispöydän siivoamis- ja täydentämisrumbaa. Miehen vanhemmilla ei ole säilytystiloja meidän tavaroille, ja ihan periaatteen vuoksi omien vanhempieni omakotitaloon Pohjanmaalle en haluais säilöä mitään mitä ei ole pakko. Hih.

Ehkä oliskin jo aika luopua kokonaan joistain isommista tavaroista. Suotta niitä pienessä varastossa säilyttää jos niitä ei käytä seuraavaan kolmeen/viiteen vuoteen. Sitten toisaalta jos vaikka lähivuosina sattuisi käymään niin, että pitäisi muuttaa isompaan kotiin, niin sitten ehkä jotkut näistä tämänhetkisistäkin isommista tavaroista (niistä jotka on nyt varastossa) vois olla kivoja. Vai haluaisiko sitten ostaa uusia..? Vaikea sanoa. Ehkä täytyy jossain vaiheessa kuitenkin viedä jotain isompaa mun vanhempien luokse. Ei oo kiva että varasto pursuaa. Kodin haluan pitää selkeänä ja tavaramäärän asunnon sisällä mahdollisimman vähäisenä.

Tämmöinen minä näköjään oon, alkukankeuden jälkeen mahdoton pölöttäjä ja tekstin tuottaja. Havahduinkin tässä lähiaikoina, kun oon aina ajatellut olevani ujo ja sisäänpäin vetäytynyt, mutta minkälainen ujo se on, jonka suu käy koko ajan. :) No ehkä olen hitaasti lämpeävä, mutta vauhtiin päästyäni hurja höpöttäjä. Varmasti rasittavankin pitkäsanainen pölöttäjä. No mutta nyt tämä pulisija lähtee tsekkailemaan ja siistimään vauvanhuonetta.