perjantai 6. tammikuuta 2017

Muistoja maailmalta

Löysin siivotessa muutaman paperin, johon olin kirjoittanut muistiinpanoja Yhdysvaltojen matkalta. Matka tapahtui loppukesällä 2009 ja kesti kuukauden. Omatoimiseikkailu. Kirjaan ne asiat nyt tähän, jotta voin hävittää sotkuiset paperit.

"Matkan saldo:
- monta tuhatta kilometriä
- neljä lentoa
- viisi isoa kaupunkia (NY, LA, SF, LVG, MIA)

- rakkoja jaloissa
- kärventynyt iho
- monta hyvin nukuttua yötä hostelleissa 
- muutamia raivostuttavia huonetovereita
- keventynyt rahapussi
- kasvanut rinkan paino (en ymmärrä miten on mahdollista)
- neljä treffipyyntöä 
- hienoja maisemia, kaunista merta
- muutamia suomalaisia New Yorkissa, Kaliforniassa ei yhtään
- ohjattuja turistiretkiä
- kymmeniä kävelykilometrejä
- omatoimista tutkailua
- satoja valokuvia
- hukattu pyyhe
- muutama koti-ikävän hetki
- nolla vatsatautipäivää
- uusi paitoja vähintään seitsemän
- uusia housuja yhdet
- uusia kenkiä kahdet
- uusia käsilaukkuja kaksi
- Starbucks'n cappuccinoja vähintään 10
- jätskiä"

"Grand Canyon
- matkalla oli pienempi kaupunki, jonka asukkaista tehdään taustatutkimus, ennen kuin heidät hyväksytään sinne asumaan" (en muista miksi)
- bussissa suoritettiin turvatarkastus ennen Hooverin padon lähelle ajamista, noin tunti Vegasista
- näin paikan, jossa Forest Gump kääntyi takaisin kotiin :D
- Grand Canyon on korkealla, joten korvat meni lukkoon sinne päin ajettaessa. Korkeuseroa ei kuitenkaan huomannut mitenkään ympäristöstä, tasaista oli.
- paperisessa retkilounaspussissa oli kaksi kasvisleipää, pieni sipsipussi ja keksejä
- Jokseenkin säälittävä Flinstones-huvipuisto keskellä ei mitään. Ei puita, ei mitään. Asuntovaunut parkissa. Täällä on niin kuivaa!
- Grand Canyon oli upea. Tosi lämmin oli, aurinko paistoi. Kävelin Visitor Centeriltä Villageen, meni noin 1,5 tuntia. Matkat ei oo sinänsä liian pitkiä ja bussillakin olis tuon matkan päässyt, mut halusin kävellä, kun kerta täällä ollaan. Kuvia. Kuvia. Kuvia. Kameran muisti alkaa olla täysi, täytyy poistella tänään turhia. Ostin 500 palan Grand Canyon-palapelin ja intiaanimusalevyn. Aikaa oli kävellä ja hengailla täällä kolme tuntia. Grand Canyon-retki meni mainiosti. Yhteensä kolme Las Vegas-aiheista leffaa matkalla.
- Illalla en jaksanut lähteä ulos Vegasissa, vaikka olis ollut ainutkertainen tilaisuus. Aamulla kävelin vielä. Kuumuus jotain ihan uskomatonta, varjossa +35-40, ehkä ylikin.
Aivot sulaa. Mahtava kaupunki, joskus uudestaan. Pitäis olla enemmän aikaa, jotta vois tutustua kaikkiin kasinoihin ym.

- Kuuntelen Gunnareiden Sweet Child of Mine -biisiä ja fiilistelen. Äsken stopattiin ja kävin haukkaamassa juustopitsapalan, nam! Suolaista ja makeaa. Jos ei haluu aamulla mennä aamupalalle mihinkään ruokapaikkaan, niin kaupoista löytyy lähinnä muffinsseja ja sipsejä. Ei ihme, jos nää ihmiset on täällä paksuja.

- Ah. Hanoi Rocks ja Gunnarit on niin hyviä. En oo kauheesti vielä kuunnellukaan musaa täällä. Seuraava pysäkki Los Angeles, Hollywood. Luvassa pyykinpesua, korttien kirjoittamista ja ehkä Madame Tussauds's, jos ehdin. Niin ja blogia. 
- Rekisterikilvissä lukee mitä vain voi kuvitella, esim. <3MOMMY, ym.
-"mutta koskaan sä et saa, antaa minkään masentaa..." Egotrippi
- Yhden kadun nimi oli joku Zzizx tms.
- Vieroitusoireita tärkeistä ihmisistä, kirjaston kahvilasta, tee- ja hapankorppuhetkistä, pianonsoitosta, saunasta, raikkaasta ilmasta (Vegasin jälkeen), illanvietoista, prinsessaleikeistä ja maailmanparannuskeskusteluista.
- Täällä tuntuu, että kun näkee joka päivä kaikkea uskomatonta, että päivät on pitkiä. Voi olla, ettei ihmisiä näe Suomessa muutenkaan, mutta täällä aika tuntuu pitkältä. Toisaalta aika menee myös nopeasti."

"-Autoissa ei ole pakko olla etukilpeä
- Katsottiin mm. Stallonen punertava talo ja Madonnan koti
- Coral Gables (Florida) ja hienot talot uima-altaan puhdistajapoikineen
-  Ihana Fresh Market - aamupalaa
- Biltmore Hotel: aikoinaan kuuluisuuksien ja rikkaiden hotelli. Sanotaan, että siellä kummittelee.
- 1 000 000 alligaattoria vesistössä
- Pytoneita myös, koska ihmiset heittävät ne Everglades'iin kun ne kasvavat liian isoiksi
- Miamin siluetti hieno, kun korkeat pilvenpiirtäjät erillään toisistaan. Palmuja, hiekkarantoja, hienoja luonnon värejä.
- Joulukuuhun asti sateinen hurrikaanikausi
- Alligator Park in Everglades: Ajelu suolla, jihaa! Vähän kuin olis ajellu heinäpellossa. Alligaattorit tuli ihan lähelle venettä. Oppaan ekat sanat olivat, että "pystyvät hyppäämään veneeseen". :D Kilpikonnia, lintuja. Esityksessä juontaja kertoi haisunäädästä sellainen sylissään ja sit lensi yleisön päälle nestettä, yöks! Naurua. Kesti hetken tajuta, että se oli oikeesti vettä. Pieni piikkisika oli aivan huippusöpö. Pidin pientä Larry-nimistä alligaattoria sylissä. Se oli pehmeä. Pystyy puremaan jo sormen poikki."

Kirjoitin siis tuolloin reissublogia, mutta päivän mittaan tietysti kirjailin juttuja ylös myös muistikirjaan. Nämä jutut ei ole siis päätyneet minnekään vielä ennen tätä. Joka puolella oli niin paljon ihmeteltävää ja ihasteltavaa, että asiat olisi unohtuneet ilman kirjaamista. Eikä ollut ketään kenen kanssa muistella matkaa. Heh tuli hyvä mieli kun kirjoitin näitä.

Nyt hyvää yötä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti