Joka päivä ihmettelen, miten me on saatu niin ihanat lapset. Mietin, miten mulle on annettu tuollainen niin taitava, herttainen ja kaunis tyttö. Nyt 2,5-vuotias. Herkkä mutta oman tahtonsa tunteva. Uusille asioille avoin ja utelias. Nopeasti oppiva ja monesta innostuva. Puhelias ja vitsikäs. Liikkuvainen ja musikaalinen. Kertakaikkiaan ihan loistava pieni neiti.
Oma kehu tietysti aina haiskahtaa kun on omista lapsista kyse, mutta saahan niitä hehkuttaa. Ei se tarkoita, ettei lapsen elämässä olisi kehityksen paikkojakin.
Meidän rakas, ihana, uhmaikäinen, isopieni Satulintu. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti