Kävin tänään kampaajalla. Kiitos Marialle, joka kannustit satsaamaan omaan hyvinvointiin ja omaan lepohetkeen. Oli kyllä ihanaa vaihtelua käydä jossain yksin. Höpötellä niitä näitä kampaajan kanssa ja saada hieno tukka. Sain vielä pikakampauksenkin, jolla kehtaisi lähteä vaikka johonkin juhliin!
Täällä joulutouhut täydessä vauhdissa. Tai niin vauhdissa kuin se on mahdollista näiden lasten kanssa. Alakerta on imuroitu ja lattia pesty, jes! Vessa, kylppäri ja sauna myös aika jees. Ei siis enää paljoa pakollista. Me ei siis olla siivottu muuton jälkeen, niin siksi on tärkeä saada nyt muuttoroskat ja -pölyt pois. Mitään suurempia en kuitenkaan puunaa.
Eilen illalla innostuin tekemään bataattilaatikon valmiiksi pakkaseen. Teen tämmöisellä ohjeella. Helppoa ja tosi hyvää. Muskottipähkinää kantsii laittaa varovasti.
Kaikki ne tavarat, joita ei ehditä järjestellä, on siirretty yläkertaan tyhjään lastenhuoneeseen, ja siellä saavat olla kunnes on intoa ja aikaa niiden siivoamiseen. Ovi kiinni ja hyvä mieli.
Vielä tekisi mieli leipoa pullaa, mutta sekään ei ole pakollista. Kinuskikissan puolukka-kinuskikakun aion tehdä itseäni varten aatoksi ja helpot rocky roadit väsään joku ilta. Laitan niihin kahta eri suklaata, popcornia, Ässämixejä, mustia Panttereita ja tietysti vaahtokarkkeja. Rosollia teen myös. Ja riisipuuroa vaikka aatonaattoillaksi. Siinä minun must-tekemiset.
Ei tässä paljoa enää ehdikään. Meillä kun on kaikenlaista häppeninkiä vielä tällä viikolla. Täytyy käydä mm. ostamassa pari kattolamppua ja toivoa, että appiukko tulisi asentamaan ne ennen joulua. Mies hakee huomenna meille vihdoin sohvan ja uuden ruokapöydän, ja vanha ruokapöytä viedään ystäville takaisin. Pari joululahjaa hankkimatta ja pikkujoulutkin vielä juhlimatta! Joulukuusi saadaan appiukolta lahjaksi. Sen koristeluun menee myös yksi ilta. Kunpa saataisiin se jo pian. <3
Eilen käytiin isosti ruokakaupassa. Ostettiin kuivatavarat ja kaikki mikä säilyy. Melkoinen reissu! Molemmat lapset itki lopussa ja aloin kaivata kaupan noutopalvelua. Ihmiset tuijottivat kassoilla, kun vauva huusi kopassaan ja tyttö kitisi, että haluaa pois kärryjen kyydistä. Minä punaisena ja kuumissani pakkasin ostoksia miehen kanssa. Heh. En kuitenkaan vaivaantunut toisten katseista. Huomasin vain, että moni katsoi meitä. Yllätyin jopa vähän. Siis siitä että he katsoivat niin. Pienet tuoreostokset haetaan vielä lähempänä joulua.
Hyvä mieli. Kohta valmiina jouluun ja rentoiluun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti