Heh jotenkin ankeita nämä minun viimeaikaiset postaukset. Mutta sellaistahan se elämä tietysti on, välillä riemukasta ja välillä ankeaa, välillä taas tasaisen harmaata.
Oon ollut viimeiset kaksi päivää yh-äiti kahden pienen lapsen kanssa. Eilen kulutettiin aikaa lasten kanssa seikkailemalla keskustaan meille uudella bussiyhteydellä ja päästiin kuin päästiinkin kaupunkiin pillimehulle. Satulinnun toive oli vain päästä linja-autoon ja mehän sitten odotettiin pakkasessa pysäkillä niin kauan, että auto tuli. Onneksi ei tarvinnut kovin kauaa odotella. Ukkonen nukkui vaunuissaan koko matkan.
Tänään mummu oli suureksi avuksi, kun haki tytön luokseen leikkimään koko päiväksi. Minä ja Ukkonen hengailtiin kotona ja kävelin kaksi kertaa kaupungille hoitamaan asioita, kun ekalla kerralla unohdin tehdä kaikki tarpeelliset. Käytiin pääkirjastossa lainaamassa iltakirjoja Satulinnulle, kirjakaupassa ostamassa maalauspaperia, kahvilassa juomassa lattea (hups) ja matkakeskuksessa ostamassa junaliput Helsinkiin loppukuulle. Intercity-junan lastenvaunupaikkoja ei kuulemma voikaan ostaa netistä, joten onneksi tajuttiin nyt ajoissa lähteä niitä hakemaan. Virkailija oli kiva ja muistutti, että pyydän vauvalle konnarilta oman lasten matkalipun, jonka voin sitten laittaa vauvakirjaan muistoksi. Ja että voidaan käydä leikkivaunussakin katsomassa muita lapsia, kun vauva on hereillä. :D Ukkonen lähtee siis minun kanssa Stadiin. Jee!
Pian saan miehen takaisin kotiin. Nyt menen tekemään iltapalaa. Satulintu ei ollut nukkunut päikkäreitä mummulassa, joten sain hänet aikaisin ja melko helpolla nukkumaan. Ukkonenkin valvoi kolme tuntia ennen unille menoa, joten nukahti myös nopeasti.
Huomenna olisi taas Satulinnulla kerhoa. Räkää on vielä nenässä. Voikohan sinne mennä? Ainakin ulos mennään sinne, koska minulla on siellä keskustelu johtajan kanssa Satulinnun asioista. Hassua, me varhaiskasvatuksen asiakkaina.
Ps. Kirppis jatkuu vielä viikon. Nyt loppukiri! Myyntiä tullut tosi kivasti edelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti