Pieniä hankintoja vauvalle

Lastenvaatteista voisin kirjoittaa vaikka mitä. Voisin kertoa esimerkiksi siitä, miten pihalla oon vieläkin eri kausivaatteiden hankkimisista tai siitä, miten en ole saanut aikaiseksi vieläkään ostaa tytölle edes kumppareita. Vaatetarjontaa on niin valtavasti, että pääkin menee välillä ihan sekaisin. Niin monia merkkejä, monia ominaisuuksia ja hintoja sekä monia muiden äitien suosituksia ja kokemuksia. Joskus on tosi vaikea tietää, mistä vaatteesta olisi oikeasti hyötyä meille ja mikä on vain rahan tuhlausta ja hifistelyä.

Mulla ei ole pitkään aikaan ollut minkäänlaista mielenkiintoa tutkia lastenvaatetarjontaa esim. netistä tai vertailla erilaisia saatavilla olevia tuotteita. Eikä ole ollut tarvetta tehdä näistä lastenvaatejutuista mitään harrastusta, niin kuin joillain äideillä tuntuu olevan. Eikä siinäkään ole mitään väärää. Itseä vaan ei ole yhtään kiinnostanut viime aikoina saalistaa nettikirppiksillä tai kiertää alennusmyyntejä iloisten yllätysten toivossa. Ainakaan vuoteen. Ehkä se johtuu siitäkin, että tyttö käyttää nykyään olemassa olevia vaatteitaan niin pitkään. Kovin usein ei siis ole oikeaa tarvetta ostaa uutta. Vauva-aikoina pitikin tehdä hankintoja useammin ja silloin oli myös enemmän energiaa ja intoa vaatehankintojen taustatyöhön ja kokeiluihin. Oli kiva selailla nettiä ja kierrellä kaupoissa. Nyt ostan useimmiten sitä, minkä tiedän hyväksi entuudestaan. Uusia merkkejä ei oikeastaan tule kokeiltua. Ostan lastenvaatteita ehkä muutamien kuukausien välein. Monesti tuntuu, että samat suosikkivaatteet pyörivät käytössä aina muutaman päivän välein. Ostan uusia, jos olen ihan tylsistynyt samoihin kuteisiin tai kun ne jäävät pieniksi.

Nyt uuden vauvan tehdessä tuloaan oon alkanut taas kiinnostua näistä vaateasioista. Kuten oon sanonut, meillä on vauvalle jo paljon vaatetta valmiina: lainattuja ja säästettyjä. Ehkä kaikista iloisin oon kuitenkin ulkovaatteista, jotka muuten maksaisi paljon, mutta joita on jo valmiina. Esimerkiksi windfleece-haalarin halusin ehdottomasti myös kuopukselle, koska esikoisella se oli niin toimiva. Kesti tuulta ja pientä sadetta sekä oli pitkäikäinen ja nätti. Meillä on säästettynä vanha windfleece, mutta saatiin lainaksi myös kokoa pienempi. :)

Sisävaatteissa suosin vauvalle ehdottomasti kietaisubodeja ja puolipotkuhousuja. Yritettiin toki laittaa päänkin yli vedettäviä bodeja, mutta se ei ollut kyllä yhtään mukavaa ja ne jäivätkin sitten käyttämättä. Niiden kaula-aukot kun olivat usein liian tiukat. Myös vaipan falskatessa ja löysän kakan matkatessa kohti vauvan niskaa kietaisubody oli älyttömän kätevä riisua suht siististi likaamatta vauvaa sen enempää. Housuissa tykättiin umpinaisista lahkeista. Oli vaikea löytää sukkia, jotka ei olisi puristaneet meidän paksupohkeista neitiä. Noissa housuissa ei erillisiä sukkia tarvinnut. Myös vyötärönauhan kireyteen kiinnitän aina huomiota vauvanvaatteita ostaessani. Meillä oli pulleamahainen vauva, joten parhaita olivat housut, joissa oli vyötärön kohdalla joustava resori.

Kävin tänään itsekseni vauvantarvikeostoksilla. On alkanut vähitellen tulla sellainen loppuajan kiireen tuntu, että haluaa laittaa kodin ja kaiken muun valmiiksi vauvaa varten. Tehdä niitä pieniäkin hankintoja, esim. ostaa kotiin vaippoja ja rasvoja. Oon varmaan jotenkin -taas kerran- tajunnut, kuinka nopeasti tämä aika todellakin kulkee. Oli kyllä ihana keskittyä vauvatavarahankintoihin rauhassa, ilman vauhdikkaan kaksivuotiaan vahtimista.

Me kun ei otettu äitiyspakkausta, halusin ostaa vauvalle sellaisen perinteisen hiusharjan, jonka ko. paketistakin olisi saanut. Ostoslistalla oli myös esim. joitain uusia harsoja, kylpypyyhe, rintakumeja, lanoliinia, vauvan purulelu, kylpyöljy ja muuta pientä sälää. Babystylessa petyin vähän taas kassamyyjän asiakaspalveluun, kun hän kiireisellä äänensävyllä huokaili palvellessaan minua. Ostoskorini hinta oli kuitenkin reilusti yli 100 euroa, jolla odottaisin vähintään yhtä hymyä. Liikkeellä oli myös paljon muita odottajia ja sattumalta kuulin, että jollain muulla oli läheinen laskettu aika meidän kanssa. Mielenkiinnosta katsoin minkä näköinen nainen oli, jos vaikka törmätään sairaalassa! :D

Ostin vauvalle myös parit Name itin housut. Yleensä vierastan niitä poikkeavien kokomitoitustensa vuoksi. Name itin vaatteet ovat tosi pieniä verrattuna muihin merkkeihin. Opin sen kantapään kautta ostettuani esikoiselle muutamaankin otteeseen pesulapun mukaan oikean kokoiset, mutta käytännössä ihan liian pienet vaatteet. Sieltä kannattaa valita ainakin pari kokoa vauvaa isommat paidat ja housut. Ainakin meillä ne saa käyttöön heti.

Ihan vahingossa poikkesin myös Polarn O. Pyretin myymälässä. Hups! Ei pitäisi sinne. Siellä oon saanut kyllä aina tosi hyvää palvelua ja luontevaa keskustelua lastenvaatteista ym. Huonoa siellä on vain se, että rahaa menee! Voisinpa melkein sanoa, että suorastaan rakastan niitä raikkaita värejä/kuvioita ja mun tekisi mieli ostaa sieltä aina kaikki. Tällä kertaa olin kuitenkin jopa antanut itselleni luvan hankkia vauvalle vähän uutta ja omaa. Tuommoinen alla näkyvä viltti oli ihan pakko saada. Esikoisella käytettiin samanlaista esim. vaunusuojana kolealla säällä tai kevyenä peittona autossa/vaunuissa.

Viltti vauvalle

Lisäksi ostin muutamat tarjoushousut ja iloitsin kovasti -50% -merkinnöistä. Yhden normihintaisen bodyn ostin myös, kun se vain oli niin nätti, heh. Toki ostin vähän eri kokoja ja myös isompaa esim. 68cm.

En ole mitenkään merkkiuskollinen vaan enemmänkin kiinnitän huomiota esim. vaatteen pehmoisuuteen, väreihin ja käytännöllisyyteen. Oon löytänyt kivoja lastenvaatteita ihan perusliikkeistä, esim. Hennesiltä, Lindexiltä ja KappAhlista. Niistä tavallisista kaupoista, joita joka kaupungissa on. Polarn O. Pyretistä tykkään paljon ja myös esim. Melli Ecodesignin vaatteet on olleet kauniita ja pitkäikäisiä. Oli vaatemerkki mikä tahansa, arvostan sitä, että vaatteet ovat kokonsa puolesta pitkäikäisiä. Että lahkeita ja hihoja voi kääntää ilman että vaate näyttää liian isolta. Että kangas joustaa sopivasti eikä menetä muotoaan pesuissa. Ja että värit ovat raikkaat ja selkeät. Ja että voin hypistellä vaatteita kaupassa ennen ostopäätöstä. Se onkin ehkä yksi syy siihen, miksi minun vaatemerkkitietämys ja -kokemus on jäänyt niin suppeaksi. Jos meidän kaupungin keskustassa olisi enemmän sellaisia lastenvaatekauppoja, joista saisi vaikkapa suomalaisia lastenvaatteita, varmasti niitä suosisin nykyistä enemmän. Netistä on toki helppo ostaa, mutta en jaksaisi sitä mahdollista palautushässäkkää, nyt kun meidän postikin on siirtynyt kauemmas. Vähän harmittaakin välillä turvautua aina noihin tuttuihin vaatemerkkeihin, kun tietää olevan olemassa kaikkia muitakin ihania, esim. ekologisesti tuotettuja vaatteita.

Nettikirppiksiltähän tekisi joo varmasti vaikka mitä edullisia löytöjä lapsille. Esim. Facebook tuntuu pursuavan erilaisia kirppisryhmiä. Yli vuosi sitten, juuri ennen poistumistani facesta, olinkin niissä mukana. Myinkin jotain ja ostin. Nopeasti kuitenkin väsyin ryhmien lukuisiin sääntöihin, keskusteluissa käytettyihin lyhenteisiin ja etenkin kauppojen sopimiseen muutamien eurojen ostosten/myyntien tähden. Piti päivystää kotona tiettyyn aikaan, että joku tulee hakemaan kolmen euron toppia tai viedä itse kaupungille paria bodya ja odotella myöhässä olevaa ostajaa sen kahden euron takia. Plääh. Perinteinen kirppistouhu on paljon helpompaa, jos niillä tykkäisi kierrellä.

Oli kiva ostaa tänään vauvalle ihan omia juttuja, vaikka ihan niitä tavallisia, kuten harsoja ja rasvoja. Tuntuu myös mukavalta, että vauvan ei tarvitse käyttää pelkästään isosiskon vaatteita eikä isosiskon tarvitse antaa kaikkea vauvan käyttöön. Tyttö katselikin innoissaan kun iltasella esittelin hänelle vauvan uusia tarvikkeita. Sanoin, että "tämä paita on vauvalle, kun vauvakin tarvitsee vaatteita". Siihen tyttö tokaisi pontevalla iloisella äänellään, että "niin!" :D Muutenkin tuntuu, että hän ymmärtää yhä enemmän näitä vauva-asioita. Tietää, että äidin mahassa on vauva ja että vauva syö tissimaitoa ja että vauva potkii äidin mahaa ja että vauva saattaa sitten kiljua. Heh! Onhan me toki hänelle jo puhuttukin vauvasta jonkin verran. Otettu vauva meidän puheisiin luonnollisella tavalla, salailematta mutta kuitenkaan liikaa hehkuttamatta. 

Nyt on huojentunut olo, kun oon saanut hankittua lanoliinit ja muut pienet tilpehöörit. Edelleen on hankkimatta kaikenlaista, mutta näissä on jo hyvä alku. Pinnasänky (laskettavalla laidalla) saatiin tosiaan lainaksi ystäviltä ja siskolta saan varmaan taas rintapumpun. Trikoinen kantoliina on vielä ostamatta, samoin uudet imetysliivit ja seisomalauta vaunuihin. Ja niitä pikkuruisia vaippoja haluan tässä joku päivä käydä hakemassa. Ihan vain valmiiksi, vaikka vauvan saapumiseen onkin vielä aikaa.

Käytännöllistä ja henkistä valmistautumista. :)