Aloitan ultrasta, en halua pitää ketään jännityksessä suotta. Kaikki on siis oikein hyvin! <3 Raskausviikkoja täsmälleen vastaava pienenpieni alkio oli tarrautunut ihan oikeaan paikkaan ja aloittanut elämänsä. Lääkäri löysi pikkukaverin heti helposti, mutta sykettä jouduttiin vähän etsimään eri puolilta. Lääkäri mittaili ensin minun sykettä ranteesta ja vertasi sitä ruudulla vilkkuvaan. Lopulta myös kuvaan saatiin selkeä 7 millin katkarapu, jonka keskellä läpätti. <3 Valitettavasti mies ei päässyt paikalle autosählinkien vuoksi. Oli kyllä tosi jännittävää. Sanoin lääkärille, että meillä on muutama huono kokemus ultrasta ja siksikin niin jännitti. Ja että olen aika realistinen raskaudesta, ts. tiedän riskit. Siihen lääkäri sanoi jotenkin, että tässä vaiheessa kun ollaan, niin on kuitenkin jo aika hyvin asiat. Siitä tuli tosi hyvä mieli, koska vaikutti kokeneelta lääkäriltä, meille entuudestaankin vähän tuttu mies. Sen hän vielä totesi, että jos halutaan tämän jälkeen lisää lapsia, niin sitten saadaan mennä yksityiselle sektorille. Kaksi lasta on se määrä, jonka kaupunki auttaa alulle. Tuli vain mieleen mainita tämäkin tässä, kun ei ole tullut aiemmin mieleen. Ja ihan järkeväähän se onkin. Kohdennetaan vähäiset resurssit tietysti heihin, jotka niitä enemmän tarvitsevat.
Ja nyt on pakko vielä tuulettaa, että JIHUUUUUUUU! <3 <3 <3
Raskausviikkoja on nyt siis 6+4, eli ihan alussa ollaan. Varasin kuitenkin jo neuvola-ajan ja se on heti matkan jälkeen. Ihmeellistä! Äitiysneuvolaan taas! Taas pissimään niihin tikkuihin ja keskustelemaan elintavoista. :)
Raskausoireita on alkanut kyllä myös tulla. Väsymystä on joka päivä, varsinkin jos nukun päiväunet lapsen uniaikaan, niin sen jälkeen iltapäivä on ihan toivoton. Illalla taas virkistyn ihmeellisesti ja jaksaisin valvoa vaikka puolille öin. Väsymyksen huomaa erityisesti myös silloin, jos päivässä on ollut jotain erikoista tai vähänkään raskasta. Vatsan toiminta on erilaista ja vatsa on herkempi kuin ennen. Maha menee helposti sekaisin ja sokerista tulee äkkiä huono olo, nm. testattu on. Ruokahalukin on vähentynyt toistaiseksi. Kun on vähän etova olo, niin ei kauheasti tee mieli vetää napaa täyteen. Etominen ilmenee aaltomaisesti: yhtäkkiä tulee ja samalla tavalla lähtee. Pieni juominen tai syöminen yleensä auttaa. Herkkyyttä myös ilmassa. Tyhmienkin draamaleffojen lopussa kostuu silmät. Välillä alavatsaa vähän jomottelee kevyesti, ei mitään suurta. Nämä kaikki oireilut on alkaneet tällä raskausviikolla.
On ollut hassua, että raskauden alettua on tuntunut, että vatsa on jopa pienentynyt. Mutta se johtuu siitä, että ei ole ollut sitä ruokahalua niin en ole syönyt paljonkaan leipää, sokeria, tms. Ei siis turvota. Painokin on pudonnut itsestään. Tosin luulenpa, että tämä on ohimenevä vaihe. Muistelen jotain tällaista edellisestäkin raskaudesta ja kyllä sitä ruokahalua sitten välillä riittikin. :)
Nyt voidaan vihdoin keskittyä pakkaamiseen ja matkalle lähtemiseen. Lento on sunnuntaina illalla. Perillä ollaan maanantaina aamulla Suomen aikaa. Reilut 10 tuntia kestää menolento. Thaimaassa on keskipäivä meidän saapuessa sinne. Aikaero on 7 tuntia. Odotan jo kovasti, että päästään sinne perille ja rauhoittumaan, nauttimaan kauan odotetusta lomasta. Ehkäpä kirjoittelen huomenna vielä reissuunlähtöfiilikset. Loman aikana luultavasti en kirjoittele tänne, ellen saa puhelimeen erityisen hyvää wifi-yhteyttä. Ja muutenkin pidetään lomaa somesta ym.
Jee jee!! Ihania uutisia <3 rentouttavaa matkaa, vaikka anoppi onkin mukana. :D -Maria
VastaaPoistaHihhih kiitos! Uskon että matka menee ihan kivasti anopista huolimatta. :D Oikeasti hänestä on varmasti paljon apuakin, luulen. Kuitenkin tykkää niin touhuta lapsen kanssa. =)
PoistaOnnittelut pienestä katkaravusta! Innolla seuraan teijän kuulumisia. Meille on tulossa kans toinen, melkein samoilla päivillä ollaan. Vielä on semmonen olo ettei ihan usko asiaa. Neuvola aikaa ei olla vielä varattu, täällä missä me asutaan ulkomailla eka tarkastus on vasta viikolla 12 ku sitä ennen keskenmenoa ei voi kuitenkaan ehkäistä ja resurssit käytetään sit mielummin niihin jotka ovat selvinneet hengissä sinne asti. Ja ainut ultra viikolla 18. Raskausoireet olivat vähäiset esikoisen kanssa ja lähes poissaolevat tämän kanssa. Toivottavasti jatkuu näin, kivempi olla ton touhuavan pikkumiehen kanssa ku olot eivät vaivaa.
VastaaPoistaMukavaa lomaa teille!
*nattsnakk*
En oikein usko minäkään vielä tätä vauva-asiaa, vaikka ruudulla näin jo uuden tulokkaan. =) Eipä täälläkään muuten ultraan pääsisi vielä, mutta lapsettomuuspolin asiakkaat pääsee. Mielenkiintoista kuulla, miten ulkomailla nämä asiat hoidetaan! Niissä on usein niin suuria eroja. Onpa kiva kuulla, että olet voinut hyvin! Mullakin esikoisen kanssa oireilut jäivät tällaisiksi lieviksi, joiden kanssa pärjäsi ihan ok/hyvin. Toivon, että sama toistuisi nyt. Kieltämättä vähän jännittää paluulento ja 3,5 tunnin automatka reissun jälkeen, jolloin taitaa olla ne yleisesti pahimmat pahoinvointi-raskausviikot. No jospa selviäisin vaikka kunnialla, en murehdi sitä vielä. Ja paluumatkalla kestää kaiken paremmin, kun tietää pääsevänsä oman kodin turvaan ja rauhaan. Oikein mukavaa talven jatkoa sulle ja kaikkea hyvää odotukseenkin! Jänniä aikoja kyllä eletään. =)
PoistaOnnea valtavasti!!! <3 Ja rentouttavaa reissua
VastaaPoistaIsluura
Kiitos! =)
Poista