Nimijuhlat

Tyytyväinen mieli. Kiitollinen olo. Väsynytkin.
  
Poikasen nimijuhlat on juhlittu eilen, nimi julkistettu sekä kakkua syöty ähkyyn asti. Päivä meni mukavasti ja juhlissa oli rento ja leppoisa tunnelma.

Juhlien alkajaisiksi juotiin tervetulomaljat ja arvuuteltiin vauvan nimeä. Oltiin laitettu seinälle kaikki nimessä olevat kirjaimet ja vieraat saivat veikata niiden avulla pojan kolmea etunimeä. Aika hyviä arvauksia tulikin ja lähes oikeitakin. Kovin suurta ohjelmaa ei tällä kertaa järjestetty. Joku musiikkijuttu olisi toki ollut kiva, mutta mulla itselläni ei ollut resursseja harjoitella mitään lauluakaan. 

Paikalla oli viitisentoista vierasta: lähinnä sukulaisia. Oli ihana nähdä siskon perhettä ja molempia veljiä. Musta on niin hienoa, että jaksavat tulla kaukaa meidän pieniin juhliin. Tosi kiva oli nähdä myös minun vanhempia ja tyttökin tykkää heistä niin kovasti! Tottakai oli myös kiva tavata miehen sukulaisia, mutta heitä me nähdään muutenkin useammin. Vauva sai ihanat siviilikummit minun veljestä ja pitkäaikaisesta ystävästä. Luettiin ja allekirjoitettiin kummitodistukset juhlassa.

Suurin osa tarjoiluista tilattiin konditoriasta ja se kannatti. Näin säästyi sekä hermoja että aikaa. Tarjoiltiin vieraille mm. appelsiini-suklaakakkua, minttusuklaakakkua, porkkanapiirakkaa, pikkuleipiä, lohipiirakkaa, tofupiirakkaa sekä joitain pikkuherkkuja. Minun sisko teki vielä ihanaa raakakakkua, jota kannustan muidenkin kokeilemaan! On muuten tosi hyvää ja raikasta! Ohje löytyy painamalla tästä.

Juhlapoika jaksoi ihan mukavasti. Sylejä riitti ja mua ihan nauratti, kun mummut lähes kilpaa juoksivat vauvan luo hänen itkiessään sängyssä. Välillä annoin maitoa ja välillä yritettiin porukalla nukuttaa häntä vaunuihin, vaihtelevalla menestyksellä.

Vauvalla oli päällään pieni mustavalkoinen frakkibody, jonka oli saanut papaltaan. Pikkumies näytti niin asialliselta ja juhlavalta! Heh! <3

Tyttö, isosisko, nautti juhlahumusta täysin siemauksin ja leikki onnellisena mummujen ja muiden vieraiden kanssa. Joi pillimehun välipalaksi ja päivälliseksi söi pienen kupillisen jugurttia muroilla, pidemmäksi aikaa ei malttanut tulla pöytään eikä kelpuuttanut lautaselleen mitään juhlaruokia.

Juhlien jälkeen illalla mulla oli todella kiitollinen olo. Ja on tietysti edelleen. Kiitollinen tästä perheestä, kaikista juhlavieraista, mukavista juhlista. Ollaan onnekkaita, kun meillä on nämä ihmiset elämässä.

Juhlia on aina mukava järjestää, mutta kyllä isompien kekkereiden jälkeen tuntuu myös huojennusta ja helpotusta, kun ne ovat ohi. Vaikka tällä kertaa en edes leiponut itse paljonkaan, silti juhliminen väsytti kovasti.  Tämä päivä onkin mennyt lähinnä levätessä. Myös vauva on ollut tosi itkuinen koko päivän. Kenties syynä minun sekalaiset syömingit.

Nämä olivat luultavasti meidän viimeiset perhejuhlat tässä kodissa. Tuntuu mukavalta, että nyt voidaan taas keskittyä enemmän arkeen ja alkaa vähitellen odottaa muuttoa uuteen kotiin. Siellä kylppärin kuivatus jatkuu edelleen, mutta muut hommat nähtävästi kuitenkin edistyvät.

Näillä fiiliksillä ensi viikkoon. Mies lähtee aamulla pitkästä aikaa töihin ja me muut jäädään ihmettelemään meidän elämää tänne kotiin. Jos vauva nukkuu hyvin ja vatsavaivat helpottavat, käydään ulkona tai kaupungilla. Jos vauva on edelleen itkuinen, vietetään sisäpäivä esim. kylpien ja askarrellen. Ei stressiä. 

Hyvää yötä!

Ystäviä ja kasvavia vauvoja

Ei minulla nyt oikein mitään kunnollista asiaa taida olla. Pakko vaan hehkuttaa, kun ystävät pääsivät pitkästä aikaa meille kylään, että olipa vaan ihanaaaa!! En olisi malttanut päästää heitä lähtemään. Hih!

Vauvavieraskin oli kasvanut niin hienosti. Ja oppinut juttelemaan ja touhuilemaan taas uudella tavalla. <3 Hurjaa kyllä, miten nopeasti vauvat tuntuvat kasvavan. Meidän oma pieni vauvakin näyttää jo niin pitkältä ja pontevalta.. johtuu ehkä siitäkin, että pitää jalkojaan jo suoremmassa kuin ennen. Mutta on kasvanutkin varmasti taas. Tällä hetkellä meillä menevät päälle siis 62cm-kokoiset bodyt ja housut. Tuntuu, että pian varmaan saadaan ostaa jo 68cm-kokoisiakin jo. Vaatemerkeissä on suurta vaihtelua. Jonkun merkkiset vaatteet on vielä löysiä, mutta jotkut jo vähän tiukkoja (!). Vaatekokoihin ei kyllä kannatakaan niin tuijottaa, vaan katsoa paremminkin vain vaatteen varsinaista kokoa. Ja kun vaate käy pesussa, niin helposti vähän kutistuukin.

Tänään sain ensimmäistä kertaa puettua vauvalle pään yli vedettävän bodyn. Vauva säikähti  ja itki, kun pujotin hänet kaula-aukosta, mutta rauhoittui nopeasti minun poskipussailuun. Tottuu varmasti kyllä pian, kunhan vaan säännöllisesti käytetään noita vaatteita.

En malttaisi millään olla kertomatta minun lähimmille ystäville jo vauvan nimeä! Mies haluaa kuitenkin odottaa lauantain nimiäispäivään, joten teemme niin. Olen kuin pikkulapsi, joka on saanut joululahjan etukäteen ja jonka pitää odottaa kuitenkin jouluaattoon sen avaamista. Meidän ajatukset toisesta ja kolmannesta nimestä muuttuivat ihan loppusuoralla ja nimet keksittiin aika nopeasti. Itsekin yllätyin, millaiset nimet lopulta valittiin. Mutta tykkään niistä. Paperit on viety maistraattiin, joten enää ei voi perua. ;)

Kotipäiviä

Nämä ekat kotipäivät on menneet nopeasti ja oikein kivasti. Siirrettiin ensimmäisen yön jälkeen vauva nukkumaan omaan pinnasänkyynsä ja koko perhe on tainnut nukkua nyt ihan hyvin. Vauva nukkuu yleensä pitkän pätkän siinä klo 23 lähtien, viime yönäkin 4 tuntia putkeen. Sitten saattaa olla sekalaisempi aamuyö, kunnes aamulla taas joskus kahdeksan maissa uni alkaa maistua hyvin. En väitä, että meidän pikkuvauvalla olisi selkeää rytmiä vielä, mutta muutamana päivänä on näkynyt vähän tällaisia merkkejä.

Eilen käytiin ensimmäisellä vaunulenkillä. <3 Varsinkin äiti nautti kovasti kesäluonnosta ja lähes tunnin mittaisesta kävelystä raikkaassa ilmassa, samoin vauva nukkui tyytyväisenä vaunuissa. Iltapäivällä pyydettiin mummua kylään ja mummuhan tuli kaasu pohjassa ihastelemaan vaavia. :)

Tänään oli käynti äitiysneuvolassa. Siellä meni oikein hyvin. Vauva nukkui mennessä ja saatiin rauhassa keskustella synnytyksestä ja kotona olemisesta terkkarin sijaisen kanssa. Vauvan napatynkä on alkanut irtoilla ja terkkari käsitteli sitä kuivatusaineella. Vauvan paino oli noussut ihan ok, mutta saatiin silti kontrollikäynti ensi viikolle. Imetin vauvan käynnin aikana ja terkkari kommentoi kivasti maidon riittävyyttä ja vauvan imua. Mukava silti ensi viikolla mennä punnitsemaan vauvaa. Vauva sai myös seuraavan neuvola-ajan lastenneuvolan puolelle sekä minä sain jälkitarkastusajan.

Minulla on jalassa pinnallinen laskimotulehdus. Se tuli pari päivää sitten suonikohjun kohdalle. Suoni on siis nyt kipeä, punainen, kova ja kuumottava. Kävin näyttämässä sitä tänään lääkärille ja sain ohjeen käyttää Hirudoid Forte -geeliä. Lääkäri oli aika erikoinen... ihan kuin olisi ollut humalassa tai aineissa. Katse harotti ja puhe oli hidasta ja vähän sammaltavaakin. Voihan joku ehkä olla tuollainen muutenkin, mutta kiinnitti vain huomiota. Lääkärikäynnin ajan isi odotti autossa vauvan kanssa. Meni hyvin. En tiedä, miten sitten pääsen noihin lääkäri- ym. menoihin, kun mies menee töihin isyysvapaan jälkeen. Onneksi sentään hänellä on tulossa pitkä kesäloma elokuussa. Helpottaa käytännön asioiden hoitamista ja tietysti ihana olla yhdessä perheen kesken kesällä. 

Olen alkanut kirjoittaa synnytyskertomusta, mutta se näyttää etenevän hitaanlaisesti. Jotkut synnytyksen vaiheet ovat itseltä vähän hämärän peitossa. Haluan kirjoittaa sen tarkasti ihan itseäni varten, kun muuten niin helposti unohtuu. Mutta on se siis tulossa tännekin luettavaksi.

Vauva on ihana ja suloinen. Tarkkaavaisena kuuntelee ja katselee meitä. Nimeä ollaan mietitty. Mulla oli yksi selkeä suosikki aiemmin, mutta nyt on rinnalle tullut muutama muukin hyvä vaihtoehto. Saas nähdä, vähän hankalahan se on valita, kun minun mielestä on niin monia kivoja nimiä. Mieskin on ehdotellut suosikkejaan. Uskon, että löydetään kaunis nimi, josta molemmat tykätään.