Nimijuhlat

Tyytyväinen mieli. Kiitollinen olo. Väsynytkin.
  
Poikasen nimijuhlat on juhlittu eilen, nimi julkistettu sekä kakkua syöty ähkyyn asti. Päivä meni mukavasti ja juhlissa oli rento ja leppoisa tunnelma.

Juhlien alkajaisiksi juotiin tervetulomaljat ja arvuuteltiin vauvan nimeä. Oltiin laitettu seinälle kaikki nimessä olevat kirjaimet ja vieraat saivat veikata niiden avulla pojan kolmea etunimeä. Aika hyviä arvauksia tulikin ja lähes oikeitakin. Kovin suurta ohjelmaa ei tällä kertaa järjestetty. Joku musiikkijuttu olisi toki ollut kiva, mutta mulla itselläni ei ollut resursseja harjoitella mitään lauluakaan. 

Paikalla oli viitisentoista vierasta: lähinnä sukulaisia. Oli ihana nähdä siskon perhettä ja molempia veljiä. Musta on niin hienoa, että jaksavat tulla kaukaa meidän pieniin juhliin. Tosi kiva oli nähdä myös minun vanhempia ja tyttökin tykkää heistä niin kovasti! Tottakai oli myös kiva tavata miehen sukulaisia, mutta heitä me nähdään muutenkin useammin. Vauva sai ihanat siviilikummit minun veljestä ja pitkäaikaisesta ystävästä. Luettiin ja allekirjoitettiin kummitodistukset juhlassa.

Suurin osa tarjoiluista tilattiin konditoriasta ja se kannatti. Näin säästyi sekä hermoja että aikaa. Tarjoiltiin vieraille mm. appelsiini-suklaakakkua, minttusuklaakakkua, porkkanapiirakkaa, pikkuleipiä, lohipiirakkaa, tofupiirakkaa sekä joitain pikkuherkkuja. Minun sisko teki vielä ihanaa raakakakkua, jota kannustan muidenkin kokeilemaan! On muuten tosi hyvää ja raikasta! Ohje löytyy painamalla tästä.

Juhlapoika jaksoi ihan mukavasti. Sylejä riitti ja mua ihan nauratti, kun mummut lähes kilpaa juoksivat vauvan luo hänen itkiessään sängyssä. Välillä annoin maitoa ja välillä yritettiin porukalla nukuttaa häntä vaunuihin, vaihtelevalla menestyksellä.

Vauvalla oli päällään pieni mustavalkoinen frakkibody, jonka oli saanut papaltaan. Pikkumies näytti niin asialliselta ja juhlavalta! Heh! <3

Tyttö, isosisko, nautti juhlahumusta täysin siemauksin ja leikki onnellisena mummujen ja muiden vieraiden kanssa. Joi pillimehun välipalaksi ja päivälliseksi söi pienen kupillisen jugurttia muroilla, pidemmäksi aikaa ei malttanut tulla pöytään eikä kelpuuttanut lautaselleen mitään juhlaruokia.

Juhlien jälkeen illalla mulla oli todella kiitollinen olo. Ja on tietysti edelleen. Kiitollinen tästä perheestä, kaikista juhlavieraista, mukavista juhlista. Ollaan onnekkaita, kun meillä on nämä ihmiset elämässä.

Juhlia on aina mukava järjestää, mutta kyllä isompien kekkereiden jälkeen tuntuu myös huojennusta ja helpotusta, kun ne ovat ohi. Vaikka tällä kertaa en edes leiponut itse paljonkaan, silti juhliminen väsytti kovasti.  Tämä päivä onkin mennyt lähinnä levätessä. Myös vauva on ollut tosi itkuinen koko päivän. Kenties syynä minun sekalaiset syömingit.

Nämä olivat luultavasti meidän viimeiset perhejuhlat tässä kodissa. Tuntuu mukavalta, että nyt voidaan taas keskittyä enemmän arkeen ja alkaa vähitellen odottaa muuttoa uuteen kotiin. Siellä kylppärin kuivatus jatkuu edelleen, mutta muut hommat nähtävästi kuitenkin edistyvät.

Näillä fiiliksillä ensi viikkoon. Mies lähtee aamulla pitkästä aikaa töihin ja me muut jäädään ihmettelemään meidän elämää tänne kotiin. Jos vauva nukkuu hyvin ja vatsavaivat helpottavat, käydään ulkona tai kaupungilla. Jos vauva on edelleen itkuinen, vietetään sisäpäivä esim. kylpien ja askarrellen. Ei stressiä. 

Hyvää yötä!