Vauvaterkkuja ja isosiskon juttuja

Mistä aloittaisin?

Täällä menee kivasti. Mies on vielä isyyslomalla tämän viikon ja nautitaan vielä tästä "helppoudesta". Mies on touhunnut paljon esikoisen kanssa ja vienyt tätä leikkipuistoon, potkupyöräretkille, kaupungille ja uimahalliin. Minä olen lähtenyt joskus mukaan, toisinaan ollut kotona vauvan kanssa. Pesty paljon pyykkiä ja tiskiä, viety paljon vaipparoskiksia, heräilty öisin ja otettu yhteisiä päiväunia.

Vähän on jännittänyt ensi viikon uudet kuviot. Ihan vain arkisten askareiden hoitaminen ja esim. ulkoilu näiden kahden kanssa. Ruoanlaitto ja esikoisen viihdyttäminen. Varsinkin kun isommalle tullut uhmaa. Miten aika riittää ja miten vauva viihtyy silloin kun olen tytön kanssa, ja päinvastoin. Toki on puhuttu jo miehen kanssa, että ruoat tehdään pääosin ihan valmiiksi jo edellisenä päivänä ja vauvakin kulkee mukana varmaan ihan ok meidän jutuissa, varsinkin kun imettäminen istualtaan onnistuu ihan jees... vaikka vauva ei meinaa silloin oikein nukahtaakaan. Mielenkiintoista kyllä nähdä, millaiset rutiinit meille muodostuu sitten.

Aamut alkavat meillä nykyään jo klo 6 aikaan, kun esikoinen herää pissaamiseen. On yritetty saada häntä takaisin nukkumaan, mutta turhaan. Mies on herännyt tytön kanssa ja ovat pötkötelleet sohvalla lastenohjelmia katsellen. Minä oon siinä vaiheessa ollut yleensä kiinni vauvassa. Parina päivänä vauvakin on havahtunut hereille tuossa seiskan aikaan, mikä on ollut oikeastaan aika mukavaa. On herätty kaikki porukalla ja laiteltu rauhassa aamupalaa. Vauva on katsellut sitterissä meidän touhuja ja esikoinen on ollut tyytyväinen äidin läsnäolosta. Aamutoimien ja meidän aamupalan jälkeen oon vienyt vauvan takaisin nukkumaan ja onkin sitten nukkunut koko aamupäivän. Tämmöinen rytmi olisi aika oivallinen. Silloin ehtisin leikkiä aamulla esikoisen kanssa ja voitaisiin lähteäkin minne vain vauvan nukkuessa vaunuissa. Mutta ei tämä siis ole meillä mitenkään vakiintunut rytmi. Parina päivänä vain ollut ja hyväksi koettu.

Päivät ja viikot menee tosi nopeasti. Vauva on ensi viikolla jo kuukauden ikäinen. Vähän surettaa, että isyysloma on loppumassa. On ollut niin ihanaa olla yhdessä kotona ja hoitaa näitä lapsia kahdestaan. Ilman toisen kiirettä töihin. On puhuttu miehen kanssa, että hän yrittää tulla jatkossa töistä kotiin hieman aikaisemmin kuin ennen. Katsotaan kuinka se toteutuu käytännössä. Iltapäivät kotona on tosi pitkiä, jos toinen tulee töistä vasta klo 16.30 tai 17.

Yöt on olleet vaihtelevia. On ollut tosi huonojakin, esim. yhtenä yönä valvoin klo 2-5.30 syöttäessäni ja lohduttaessani vauvaa, kun hänellä oli niin kovia ilmavaivoja taas. Viime yö taas meni melko hyvin ja oli ihan tavalliset syötöt pienillä kiemurteluilla ja ähinöillä. Vauvalla taisi olla jopa kolmen tunnin yhtäjaksoinen unipätkä, mikä on erittäin harvinaista. Oon jättänyt omaa maitotuotteiden kulutusta vähemmälle, mutta ei sillä näytä olleen kovin suurta vaikutusta ainakaan vielä. Enemmänkin epäilen, että karkin syöminen voisi ehkä vaikuttaa asiaan yhtenä tekijänä. Meillä on ollut paljon nyt karkkia kaapissa ja onhan sitä tullut syötyä aikalailla. Nyt kun oon pitänyt parina päivänä sen ihan minimissä, niin vauvakin on nukkunut paremmin. Toki ei näistä tiedä.

Suihkutissitkin on täällä taas. Sekin varmasti saa vauvan mahaan ylimääräistä ilmaa. Herumisen käynnistyttyä suihkuaa ja pulppuaa hetken. Vauva kyllä osaa irrottaa silloin otteen. Oikeasta rinnasta on edelleen helpompi syöttää kuin vasemmasta. Tai ei siis muuten eroa, mutta vasen nänni aristaa edelleen enemmän ja usein imetys sattuu aluksi. Oon kuitenkin pärjännyt ja yrittänyt kiinnittää huomiota vauvan syöntiasentoon ja imuotteeseen. Imuotteen korjaaminen tuntuu kuitenkin aika haastavalta kun toiselle tissille vauva ei vaan avaa suutaan tarpeeksi. Ehkä sieltä suihkuaa enemmän maitoa tai jotain. Nk. hampurilaisotetta oon nyt kokeillut. Ja lanoliinin laittoa jatkanut. Neuvolassa sanottiin, että jos pärjään ja vauva kasvaa hyvin, niin asia on ok. No pärjään kyllä, vaikka alkaessani imettää vasemmasta rinnasta täytyy yleensä yhä irvistää aluksi. Kipu kuitenkin laantuu imetyksen edetessä. 

Tyttö on toistaiseksi suhtautunut vauvaan hyvin. Ei suuremmin tee vauvasta numeroa, mutta välillä kyllä kysyy: "Missä vauva on?" ja käy silittelemässä ym. Toisaalta on kaivannut myös itse tosi paljon hellyyttä ja huomiota. Pyytää syliin useammin ja haluaa pitää kädestä. Semmoisia pieniä juttuja arjessa. Halailee enemmän ja sellaista. Kovasti yritetään huomioida ja helliä häntä.

Tyttö on nyt ihan viime aikoina kehittynyt paljon potkupyöräilyssä. Olin ihan ihmeissäni kun yhtenä päivänä lähdettiin taas leikkipuistoon ja tyttö potkutteli kuin vanha tekijä. :) Uskaltaa jo istahtaa istuimelle ja osaa pitää tasapainoa potkutellessa hurjaa vauhtia. Jarruja tytön pyörässä ei kylläkään ole, mutta isi on jarruna sitten siinä yhdessä alamäessä, joka matkan varrella on.

Välillä esikoisella on ollut isojakin uhmaikäisen raivareita. Kun joku pieni juttu menee hänen mielestään väärin, niin seurauksena valtava huuto, itku ja kiukku. Ulos lähtiessäkin alkanut kiukutella. En ymmärrä miksi, kun tykkää kuitenkin käydä ulkona: leikkipuistoissa ja pyörälenkeillä ym. Joku oman tahdon osoitus varmaan vain. Puistoretkelläkin välillä tulee iso harmi ja haluaa selvästi säädellä kaikkia tapahtumia. Jos asiat eivät mene niin kuin hän tahtoo, seurauksena itku, huuto, maahan heittäytyminen tms. Eihän se muuten haittaa, mutta minun elämää se ei toki helpota, jos olen itsekseni näiden kahden kanssa menossa jossain ja sitten iskee se vaikea hetki hänelle. Lähinnä mietin logistiikkaa eli miten saan meidät sitten takaisin kotiin, jos isompi keksii kiukuten haluta esim. syliin ja vaunujakin täytyy jonkun työntää, saati että jos vauva itkee samalla. :] Toisaalta se on vain elämää ja kyllä esikoinen yleensä sitten hetken päästä rauhoittuu, kun hänelle rauhassa juttelee ja ottaa syliin. Tai vie huomion johonkin mukavaan. Ja aina voi ottaa retkelle mukaan vaikkapa rusinaeväät ja pysähtyä niitä syömään, jos matkanteko on liian hankalaa. :D

Varmaan olisi muitakin asioita, mutta vauva kitisee ja tyttökin heräsi, eli ensi kertaan! Huomenna siivotaan nimijuhlia varten ja lauantaina sitten syödään kakkua!