Kahvittelujen järjestäminen on hauskaa varsinkin silloin, kun ei ole liian monia viikkoja/päiviä aikaa miettiä, mitä kaikkea leipoisi. Leipominen on kyllä ihanaa sekä sokerikoristeiden väsäily kaikessa rauhassa. Se tosin ei ole kivaa, että vaivalla tekemät koristeesi menevät rikki naps vaan ottaessasi ne käteen tai kakku lässähtää. Tekemällä oppii. Rentoudun kun näperrän koristeita ja on palkitsevaa huomata oman käden jälki. Askartelustakin olen aina tykännyt, näin aikuisenakin vielä. Helposti vaan intoudun tekemään leivonnaisia vähän liikaa...
Vaikka kuinka aluksi tuntuisi, että vähän vaan leivon ja vähän siivoan, niin lopputulos on aina kuitenkin se, että pakko on siivota ainakin suunnilleen koko koti ja leipoa useampaa laatua. Kauheasti en puunaile, mutta perusjutut: pölyt, imurointi, vessat, keittiö ja tiskit, sekalaiset tavarat ja paperit piiloon.
Elämäni ensimmäinen Boston-kakku, ts. korvapuustit kakkuna |
Nutella-nyhtöpulla testauksessa, hyvää oli ja riitti pakastimeenkin! Ensi kerralla vielä enemmän suklaata pullan sisään! |
Kasvispiirakan täyte tulossa |
Kasviksia ja Viherpippuri-Koskenlaskijaa piirakan muodossa. Pieni jälkipolte pippurista on oikein jees. |
Juuri ennen kyläilijöiden saapumista väänsin vielä punajuuripihvit. |
Tykkään värikkäistä kukista. Tällä kertaa oranssia syksyn kunniaksi. |
Muutama vuosi sitten taisin ihan itse ostaa itselleni Kinuskikissa leipoo -kirjan. Se on ollut hyödyllisin omistamani kirja vuosiin. On kiva, kun ei tarvitse googletella täytekakkupohjien reseptejä, kermapursotusohjeita, sokerikoristevinkkejä tai ihan kokonaisvaltaisia kakkuohjeita. Kirjassa on myös joitain suolaisia leivonnaisia, myös pikkuleipiä ja muita pieniä makeita ja erityisruokavaliohin sopivia. Vielä on suurin osa resepteistä kokeilematta.
Vielä sen verran täytyy antaa kiitosta miehelle, että eihän tämä leipominen tms. millään onnistuisi ilman hänen apuaan. Eilenkin sain jäädä kotiin rauhassa kakkua täyttämään, kun mies ja lapsi lähtivät mummulaan kyläilemään. Mies myös hakee minulle lähikaupasta leipomisaineksia, jotka ovat unohtuneet kauppareissulla. Tai muuten vain ulkoilee lapsen kanssa. Jotain tavallista helppoa pystyn kyllä leipomaan lapsenkin kanssa, mutta vieraammat reseptit ja isommat hommat on helpompi tehdä itsekseen, ilman keskeytyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti