Aamuvirkku
Kepeä kikatus herättää,
puoli kuutta kello näyttää,
äitiä vielä väsyttää,
vaan ei vaihtoehtoja nää.
Pinnojen välissä iloinen hymy,
äidin sylistä onnen lymy,
kohta jo touhuttu monenlaista,
leikitty, laulettu, kaikenlaista.
Lepoa hetki sylissä äidin,
siinä on peti hellä ja lämmin,
pian jo silmät kiinni painuu,
Nukkumatin luokse vaipuu.
Äiti vie hiljaa sänkyyn pienen,
jospa itsekin lepäisi hetken,
vaan kuuluukin sieltä pian "kukkuu",
eipä menekään äiti nukkuu.
Leikit jatkuu ja välillä syödään,
yhdessä käsiä yhteen lyödään,
piiloon mennään viltin alle,
menossa mukana rakas nalle.
Sohvan reunassa kiva kulkea,
lelut auton sisään sulkea,
pupulle hurjaa kyytiä antaa,
naksuja nyrkin piilossa kantaa.
Lopulta koittaa se äidinkin hetki,
unimaahan pienen vie retki,
molemmat nukkuu sikeää unta,
ulkona satelee huhtikuun lunta.
(6.4.2015)
Aikainen lintu
Aamun lintu auringon kanssa
nousee yhtä matkaa.
Matoperhe raottaa silmää,
unta vielä jatkaa.
Lintu pieni laulaa, lentää,
nauttii elämästä,
omaan pesään äidin viereen
väsyy lentämästä.
Hetken siinä lepäilee ja
voimiansa kerää,
kunnes taas sirkuttamaan
iloisena herää.
Lennä lintu, lennä pieni, nauti elämästä,
äidin siiven alle palaa kun väsyt lentämästä.
(6.4.2015)
Jos haluat lainata runojani, saat siihen luvan pyytämällä. Ethän silti lainaa niitä ilman lupaa, kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti