Elämän siivousprojekti

Vihdoinkin olin valmis siihen ja tällä hetkellä tuntuu sataprosenttisesti, että eilen illalla tekemäni päätös oli ehdottomasti tämän vuoden tärkein ja paras. Nimittäin facebookista lähteminen. Vaikka minun täytyy hoitaa vielä pari keskeneräistä kirppismyyntiä siellä, heti niiden jälkeen poistan itseni. Olen ollut tänään niiiiiin onnellinen päätöksestäni. Olen jo pitkään ajatellut ja haaveillut, että viitsisinpä tehdä sen, mutta aina on löytynyt joku syy tai tarve olla siellä. 

Olen ollut pari kuukautta totaalisen koukussa facebookkiin. Kun vauva oli pienempi, tällaista ongelmaa ei ollut. Nyt on tullut hengailtua siellä aivan liikaa: kierreltyä sen kirppiksiä, katseltua uutisseinää, lueskeltua kavereiden laittamia linkkejä, pelailtua Candy Crushia. Tuo koukuttava peli onkin välillä ollut ainoa syyni olla siellä. Ainoastaan sitä jään ehkä kaipaamaan. Kirjoitin tuossa edellä, että poistan itseni facebookista. Tuntuukin, että olen tämän riippuvuuden aikaansaannoksena poistanut itseni oikeasta elämästä. On aika tehdä korjausliike. Olen käyttänyt facebookkia nimenomaan puhelimen kautta ja silloinhan sinne on tosi helppo mennä milloin vain. Fb on kulkenut mukanani sohvalle, leikkihetkiin lapsen kanssa, ruokapöytään, vessaan, vaunukävelyille, ystävien luokse, makuuhuoneeseen nukkumaan mennessä, kauppaan, kahvilaan, jne. Hävettää ihan tunnustaa. On alkanut tuntua, että ei ole aikaa tehdä mitään oikeita asioita, kun täytyy koko ajan kurkkia puhelinta.

Tällä hetkellä minulla on muutenkin sellainen elämän siivousprojekti meneillään. Se tarkoittaa sekä konkreettisia että abstrakteja asioita. Kaappien siivoamista, käyttämättömistä vaatteista ja tavaroista luopumista, uudenlaisen ajankäytön opettelua, uusien ruokailutapojen harjoittelua, keskittymistä oikeasti tärkeisiin asioihin ja ihmisiin arjessa.

Toivon, että tämän muutoksen myötä osaisin paremmin keskittyä siihen hetkeen, jota elän rakkaan perheeni ja ystävieni kanssa. Toivon, että minulle jäisi enemmän aikaa tehdä sellaisia pieniä mukavia asioita, joista olen haaveillut. Niitä olisi esimerkiksi herneen versojen kasvattaminen, kukkamultien vaihtaminen, valokuvien albumiin laittaminen, oikean kirppispöydän hoitaminen, mummulassa kyläily vauvan kanssa, ystävien tapaaminen kaupungilla, kahviloiden tunnelmasta nauttiminen vauvan kanssa, nykyistä pidemmät vaunulenkit, häkkivaraston siivoaminen, naistenlehtien lukeminen rauhassa, runojen ja laulunsanojen kirjoitus, useammat puhelinsoitot läheisille, pianon soittaminen ja (aikuisille tehtyjen, heh) laulujen laulaminen, ehkä jopa laulutuntien ottaminen taas, musiikin ja radion kuunteleminen, tämän blogin kirjoittaminen, kesämatkojen suunnittelu ja uusien ruoka- ja leivontareseptien kokeilu. Onhan näitä ja lista jatkuu.

Pitkästä aikaa nyt tuntuu, että näille kaikille kivoille asioille voisi olla aikaa ja energiaa. Olen vapautunut somen kahleista. Pallo ei ole enää jalassa, se on minun hallussani. :)