Terveydenhoitaja kävi sopivan lyhyesti läpi kelan tuet ja vapaat, ja kyseltiin epäselvät jutut. Pitää vielä joitakin yksityiskohtia kysellä suoraan kelasta.
Kuunneltiin sydänäänet ja mitattiin ensimmäistä kertaa sf-mitta, joka oli hieman keskikäyrän yläpuolella: kohtu kasvanut kuulemma oikein hyvin.
Pissatestit ja verenpaine oli hyviä. Hemoglobiini otetaan vasta ensi kerralla, koska ei ollut väsymystä tms. Painokin ok.
Juteltiin kaikenlaista. Terveydenhoitajalla oli myös paljon kaikkea asiaa, mutta kuunteli ja kyseli meiltäkin hyvin. Käytiin läpi liikunta- ja ravintokortti sekä miehen diabeteskysely. Terveydenhoitaja ei yhtään kritisoinut mitään meidän vastauksia, vaikka rehellisesti laitettiin mm. minun kuntoliikunnan satunnaisuudesta tai miehen kasvisten syönnistä. Käytiin läpi myös voimavaralomakkeet, jotka oltiin etukäteen täytetty. Siihenkin olin kirjoittanut avoimesti arkojakin asioita. Keskusteltiin rennosti niistä asioista, joihin jompikumpi meistä oli vastannut jotain erityistä.
Sain ohjeet sokerirasitustestin varaamiseen ja sovittiin myös seuraava käyntiaika, joka onkin sitten neuvolalääkäri. Kivaa! Vaikka en täysin tiedäkään, mitä lääkärin käynnillä tapahtuu. Terkkari sanoi, että lääkärillä ei tehdä välttämättä sisätutkimustakaan automaattisesti, ellei ole ollut supistuksia tai omaa huolta. Onkohan tämä tavallista muuallakin? Käsitin, että ultra mulla on, kun muistaakseni terkka mainitsi, että saadaan sitten taas paino/kokoarviota (?) vauvasta. Mutta kyllähän mua periaatteessa kiinnostaisi kuulla, että onko kohdunsuulla ym. kaikki ok. Mutta kolmisen viikkoa tähän lääkärikäyntiin vielä on, eli ehtiihän tässä vielä tulla kysymyksiä ja mietteitä.
Työpäivä neuvolareissun jälkeen meni leppoisasti ja rauhaisasti, vaikka elinkin mielessäni maanantaita. Kunpa osaisin pitää aina niin rennon asenteen töissä! Iltapäivällä oli kiva mennä lasten kanssa ulos ajoissa kun oli niin leuto sää. Ulkoilin ehkä tunnin verran ja loppuaikana alkoi jo jotenkin väsyttää kroppaa. Vaikka ulkoilussa lähinnä vain seisoskelin, otin pienen lapsen syliin hetkeksi ja vedin lyhyen kierroksen lasta pulkassa, niin viimeisen puolen tunnin aikana aloin jo kaivata istumaan. Koska meillä ei työpaikan pihassa ole penkkiä niin nojailin seinään, millä pärjäsin ihan hyvin. Kotimatkalla poikkesin nopeasti kirjastossa ja kaupassa, ja siellä alkoi jotenkin kauheasti uuvuttamaan. Mahaa turvotti ja väsytti. Mutta onneks oli lyhyt matka kotiin ja tähän sohvalle vaakatasoon. Vaikka kotimatka olikin aika hidas. Täytyy kai sitä myös vähitellen alkaa uskoa, että ei enää jaksakaan kävellä entisellä nopeudella.
Kauheasti ei ole vieläkään ruokahalua sunnuntain ja maanantain olojen jäljiltä. Tai välillä on kova nälkä, mutta sitten kun syö, tulee tukala olo. Oon yrittäny syödä kevyttä ja juoda vissyä. En tiedä johtuuko mahan oireilu raskaudesta vai vatsapöpöstä. Nytkin on päivällisaika jo ohitettu, mut ei tee oikein mitään mieli. Ehkä pitää kuitenkin jotain mennä kehittelemään. Ehkä se ruoka alkaakin maistua. :)
Pakko vielä varoittaa, että jos mua ei kuulu seuraaviin päiviin, niin luultavasti leijailen tuolla jossain meidän kaupungin yllä tän ilmavatsani kanssa... Toisin sanoen söin äsken, vaikkakin mielestäni aika pienesti. En näköjään ainakaan vielä ole oppinut, miten paljon ruokaa tämä maha sietää. Hassua jos yhden viikonlopun aikana loppuu mahasta näin totaalisesti tila ruoalle.
VastaaPoistaHeippa! Satuin lukemaan tekstisi ja ajattelin kommentoida keskiraskauden lääkärinkäyntiin. Itse teen neuvolalääkärin töitä. Yleensä tutkin kohdunsuun etenkin, jos on jotain supistuksia (mitä nyt lähes kaikilla on), infektio- tai muita oireita. Moni toivoo tutkittavan ja ehdottomasti tutkin, jos äiti sitä toivoo.. tuohan se mielenrauhaa. Periaatteessa ohjeistus on, että jos ei ole erityistä voinnissa, tutkimisesta ei juuri ole hyötyä. Mutta sano vain reippaasti, on sekin hyöty, että saa mielenrauhaa :) Monissa paikoissa keskiraskauden rutiinilääkärinkäynti on jo poistunut ohjelmasta siten, että on vain 2 lääkärin käyntiä koko raskauden aikana, jos ei ole mitään ihmeitä. Toivottavasti tästä on jotain apua :)
VastaaPoistaSuuri kiitos kun jaoit tietoasi! :D Mukava aina kuulla ammattilaisten ja muidenkin ajatuksia, kun kaikkea ei tajua kysyä neuvolasta tai muualta. :)
VastaaPoistaHei, olipa hauska lukea tekstiäsi, kun olen kanssasi aivan samalla viikolla (varmaan päivän verran jäljessä)! Meilläkin on taustalla monen vuoden lapsettomuus, kunnes ensimmäisestä IVF-hoidosta lopulta tuli plussa. Olin juuri tuolla vastaavalla neuvolakäynnillä ja kirjoitinkin siitä omaan blogiini. Meillä koko homma mentiin läpi puolessa tunnissa (perustutkimukset, Kela-asiat ja voimavarakysely; ravitsemus- ja liikuntajutuista ei puhuttu, koska niitä on käsitelty aikaisemmin). Olin silti ihan tyytyväinen käyntiin, ei jäänyt mitään kysymyksiä kaihertamaan mieltä. Onnellisia odotuspäiviä sinulle!
VastaaPoistaOlipa kiva kuulla että ollaan niin samoilla viikoilla! Seurailen sun blogiasi mielenkiinnolla. =) Ja ihanaa odotusta sinullekin!
PoistaKiitos! Ja tervetuloa lukijaksi. :)
Poista