Käytiin eilen kummitytön kanssa katsomassa Paddington-elokuva. Oli tosi kivaa! Yllätyin vaan omista reaktioistani, kun leffan aikana ainakin kolme kertaa sain kyyneleet silmiin. Heheh. Aina kun oli joku pieni koskettava tilanne elokuvassa. En ole suuremmin huomannut mitään erityisiä imetyshormonien vaikutuksia, mutta tuon herkkyyden kyllä. Kotonakin joskus kun katson vaikka Avaraa luontoa ja siellä on jotain esim. vaikeuksien voittamista, alkaa itkettää. Ei se siis itkuun asti etene, mutta kosteita silmiä ja nieleskelyä. Hih. Vaikka kyllähän nuo hormonit varmasti vaikuttaa muutenkin, vaikutuksiin on varmaan vain niin tottunut ettei niitä enää huomaa. Ehkäpä sitten imetyksen päättyessä tajuan, että "ahaa, tällainen oikeasti olen".
Tänään alkoi Fitfarmin Lite-ohjelma. Mulle käy lähes aina niin, että pitkään ensin jahkailen ja mietin ja haaveilen ja harkitsen, että josko aloittaisin taas kuntoilun tms. Ja sitten jossain vaiheessa vain yhtäkkiä teen ison päätöksen melko nopeasti, että nyt. Sama nytkin. Aika nopeasti ilmoitin itseni tähän 10 viikon ohjelmaan ja aluksi vähän hirvittikin, että mitä tuli tehtyä. Mutta nyt motivaatio ja innostus on kyllä aivan kohdillaan. Ruokavalio on ihanan helppo, mutta monipuolinen. Eilen katsoin video-ohjeet kotikuntoilua varten. Varasin kyllä ajan kuntosaliohjelmankin päivitykseen minun käyttämään kuntokeskukseen, että voin sielläkin sitten välillä käydä. Salilla on sikäli helpompi käydä kuin ohjatuissa jumpissa, kun voi mennä silloin kun itselle ja miehelle parhaiten sopii. Varsinkin kun talven jumppatarjonta ei vastaa toiveitani.
Aivan varmasti kuntoilussa ja uudessa ruokavaliossa tulee eteen haasteita, mutta mitäpä niitä etukäteen pelkäämään. Ruokavaliossa ehkä tärkeää olisi, että ajan myötä kokeilee tehdä myös erilaisia ruokia, ettei kyllästy. Että muistaisi käyttää kaikkia ihania mausteita, tehdä keittoja, laatikoita ja kaikenlaisia kokeiluja. Ne on ihan mahdollisia, vaikka ruokavaliossa onkin säädelty tarkasti, että mitä syödään ja kuinka paljon. Ja tärkeää on, että suunnittelee etukäteen syömisensä ja valmistelee ruoat ajoissa. Eilen noudatin siskoni ohjetta ja paloittelin paljon kaikenlaisia kasviksia isoon kulhoon jääkaappiin. Tänään otin sieltä vain tarvittavan määrän ja keitin. Miten helppoa!
Kuntoilussa haasteena voi olla se, että siihen menee aikaa huomattavasti enemmän kuin ennen. Kuntoilun, kotitöiden, omien päiväunien ja kiireettömien teehetkien, miehen kanssa lojumisen, ystävien tapaamisen, siivoamisen ja kaupunkiasioiden tasapainottaminen on tärkeää. Lapsen hoitamisen, yhdessä leikkimisen ja aidon läsnäolon lisäksi tietysti. Tärkeää on myös, että tämä kuntoiluprojekti on hauskaa. Siksi olen myös armollinen itselleni. Jos yö on ollut huono ja oikeasti väsyttää, valitsen silloin luonnollisesti nukkumisen jumppatreenin sijaan. Toisaalta olen myös sitä mieltä, että hyvällä organisoinnilla ja suunnittelulla päivän aikana pystyy tehdä aika moniakin asioita niin halutessaan.
Ulkona sataa lunta ja vauva on parvekkeella toisilla unillaan. Minun hyvä ystävä kävi lapsensa kanssa meillä tänään kylässä ja oli kyllä taas niin mukavaa. <3 Päivät menevät nopeasti kun on hyvää seuraa. Mies tulee töistä vasta myöhään iltapäivällä, niin on kiva kun on tekemistä päivällä. Nyt teetä ja rauhallista iltapäivää.
Vauva heräsi, nukkui lyhyet unet. Teehetki siirtyi sohvalta olkkarin paksulle matolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti