Päivät täyttyy lasten arkiaskareista ja perushoidosta, ruoanlaitosta, tiskikoneen lataamisesta, pyykkikoneen täyttämisestä ja tyhjäämisestä, rautakaupassa käymisestä ja ruokakauppareissuista. Välillä imuroin kiireellä ja pesen vierasvessan. Välillä pakkaan yhden tai kaksi banaanilaatikollista tavaraa muuttoa varten. Samalla yritän huomioida molemmat lapset ja ehtiä leikkiä rauhassa. Kopitella ilmapallolla ja viedä eläimiä Lego-sirkukseen. Jutella rauhassa vauvalle ja ihastella näitä älyttömän ihania ja rakkaita lapsia. Illalla uni tulee usein jo ennen yhdeksää.
Kaipaan jo rauhaa ja tasaista elämää. Sitä että ei tarvitsisi rampata päivittäin remonttipaikalla tai rautakaupassa, sitä että oltaisi saatu ne huonekalut jotka halutaan ja kasattu ne. Sitä että mies pääsisi suoraan töistä kotiin, kaipaan häntä. Sitä että saisi sisustaa uuden kodin mukavaan asumiskuntoon ja keskittyä sitten vain leppoisiin asioihin kuten joulun odottamiseen ja pipareiden leipomiseen.
Mukavia juttujakin on ollut. Oon polttanut kynttilöitä päivittäin. Eilen tein ensimmäiset joulutortut, kun rakas sisko kävi. Tortut eivät yllätyksekseni maistuneetkaan mitenkään ihmeellisiltä: ihan hyviltä mutta ei mitään räjäyttävää. Oli huippua jutella siskon kanssa rauhassa. Ystäville syntyi kaunis vauva ja kaikki meni hyvin. Eräs meidän lähisukulainen menee naimisiin ulkomailla, reissua siis tiedossa ensi vuodelle. Avasin kuntokeskusjäsenyyteni ja kävin viikonloppuna kahdessa erilaisessa jumpassa miehen hoitaessa lapsia. Tilasin sukulaislapsille netistä kivat julisteet joululahjaksi. Pieniä kivoja asioita.
Monenlaista säätöä kuitenkin vielä. Odotan muuttoa kovasti. Tänään tuli tieto, että jostain syystä kylppärin pöytätaso ei ole vieläkään valmis vaan saadaan se vasta ensi viikon alussa. Muutto siirtynee siis kuunvaihteen yli sinne viikonlopulle. Siis jos ei saada vuokralaista tähän. Se on vielä epävarmaa. Jos vuokralaiset tarttee tämän asunnon kuun vaihtuessa, niin me tietysti lähdetään tästä sitten heti.
Tänään on käynyt vielä sähkömies asunnolla tekemässä viimeiset johtotyöt. Sitten viimeisetkin katot (vessa ja tuulikaappi) laitetaan paikoilleen. On käyty miehen kanssa rautakaupassa riitelemässä kattolampuista ja yhteisellä päätöksellä ostettu liian kallis olkkarin lamppu, kun ei päästy millään yksimielisyyteen muista vaihtoehdoista. Joku hana piti vielä vaihtaa myös sekä ostaa lisää lamppuja. Mies käy joka päivä rautakaupassa hakemassa jotain. En muista kirjoitinko tänne jo, mutta tuntuu kuin oltaisi rakennettu meidän uusi koti ihan alusta alkaen, siis rakennettu koko talo. Niin paljon tekemistä siinä on ollut.
Odottava mieli. Mielessä muutto. Tavaroiden pakkaaminen on mukavaa. En ihan tajua vielä että voisin jo pakata lähes kaiken: sen verran lähellä muuttaminen on. Olen kyllä tyhjännyt jo keittiön kaappeja. Himmailen silti jostain syystä. En uskalla täyttää laatikoilla meidän kotia. Kauanko niitä laatikoita joutuu sitten katselemaan? Toisaalta puhuttiin, että voitaisiin aivan hyvin viedä tavaroita sinne jo viikonloppuna. On paljon sellaista, jota ei enää täällä tarvita. Oon miettinyt myös häämekon kohtaloa. Ehkäpä sen raaskisi jo myydä. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti