No niin kirppikseltä soitettiin ja meille vapautui taas pöytä. Optimistisena kuvittelen jälleen kerran, että kolme viikkoa riittäisivät meidän romppeiden eteenpäin saamiseksi ja että tuo aika riittäisi miehellekin kirppistouhua. Todennäköisesti olen väärässä. Todennäköisesti meillä on kirppispöytä vielä loppiaisen jälkeenkin ja olen siihen jo ihan hiilenä ja väsynyt. Mies siis halusi taas pöydän, minä olisin vienyt kaiken jo aikaa sitten SPR:lle ja luopunut näin yhden automatkan vaivalla ikivanhojen vaatteiden aikaansaamasta painavasta henkisestä taakasta. Niin kauan nuo kamppeet on pyörineet meidän nurkissa. Olen aivan kyllästynyt näkemään niitä. Miehen kanssa lyötiin kättä päälle, että enää nuo vaatteet eivät tule meille takaisin. Mies lupasi.
Tänään laittelin hintalappuja vanhoihin vaatteisiin. Muovipussien uumenista löytyi mm. vanhoja pipoja, rippimekko, käyttämätön urheilutoppi sekä paljon pidetty henkkamaukan kietaisumekko vuodelta Uno. Kaikki pois vaan. Siinä on vaan joku ihmeellinen juttu, että kun minä hinnottelen kamalat 1990-luvun vaatteet ja muut tavarat muovipusseihin ja mies vie ne kirppikselle, niin enkös sitten pian taas löydäkin niitä samoja tavaroita taas kotoani. Voitteko arvata miten siinä niin käy? No mies ei maltakaan sitten myydä niitä kauhtuneita pipojaan ja kaulahuivejaan. Minä yritän sanoa hänelle, että osta hyvä mies uusi (lue:nykyaikainen) pipo ja uusi kaulaliina, että on sinulla siihen varaa, mutta se tuntuu olevan niin vaikeaa. Säästäväisyys on hyvä, mutta.
Kirppispöydän pitämisessä on kyllä oma jännityksensä. On hauska seurata, paljonko myyntiä tulee päivittäin sekä jännittää, missä vaiheessa päästään omillemme. Tosin minä kyllä laittelin tänään semmoisia 50 sentin ja yhden euron hintoja, että saas nähdä paljonko niistä saadaan kertymään. Säälittävimmät laitoin 20 sentillä, heh.
Kirppismyyjiä kannustan kyllä viemään myytäväksi kaikkea, mitä mieleen tulee. Varsinkin ne pienet koriste-esineet, enkelit, tuikkukipot ym. menevät aika hyvin kaupaksi. Samoin vauvanvaatteet kun laittaa minihinnat. Ja vanhat lakanatkin ja pyyhkeet. Moni etsii materiaaleja myös esim. askarteluun ja käsitöihin. Kun tavaraa on paljon, kannattaa pitää pöytää monia viikkoja. Silloin saa parhaiten myytyä ja ostajat ehtivät tulla näkemään tavarasi. Toki vain sellaisella kirppiksellä, jossa tavara ylipäätään liikkuu.
Kaikesta huolimatta en ole tällä hetkellä järin innostunut tästä kirppishommasta. Muutakin kaikkea tekemistä olisi enkä jaksa itse enää nähdäkään noita vanhoja vaatteita, joista ei tahdo päästä eroon sitten millään. Josko tämä olisi se kerta, jolloin ne oikeasti katoaisivat meidän elämästä. Pliis tulkaa ja viekää ne pois!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti