Äitiysneuvolassa rv 23+0

Tänään alkoi 24. raskausviikko, hurjaa! Olen pitänyt koko raskauden 31. raskausviikkoa (rv 30+0) sellaisena välietappina ja ajatellut, että sitten alkaa synnytyskin olla jo aika lähellä. Tuohon on niin vähän aikaa enää! Viikot kun kuluu ihan älytöntä vauhtia tässä meidän arjessa.

Tänään kävin itsekseni äitiysneuvolassa. Mies tuli hoitamaan tyttöä kotiin kesken työpäivän, kun viime kerralla tyttö pelkäsi ja itki kovasti vauvan sydänäänten kuuntelua. Ihmetteli tietysti, että mitä ihmettä se äiti tekee siellä pedillä pötkötellen.

Oli tosi mukava käynti ja leppoisa ilmapiiri. Sain raskaustodistuksen ja nyt voin siis hakea äitiysavustusta ja äitiysrahaa. Äitiyspakkausta me ei edelleenkään olla ottamassa, ostetaan vauvalle sitten jotain muuta omaa niillä rahoilla.

Kaikki on kunnossa raskaudessa. Painoa oli tullut keskimäärin +668g/vko edellisestä punnituksesta, mutta terkkari rauhoitteli, että saman verran oli tullut esikoisen odotuksessakin tässä kohtaa. Ja sanoi, että ensi kerralla se voi tasoittuakin. Juteltiin vähän muutenkin painoasioista ja sanoin, että takaraivossa mulla on aina huoli ylimääräisestä painonnoususta. Itse siis otin puheeksi. Terveydenhoitaja oli jotenkin tosi hienovarainen ja empaattinen, puhuen silti rehellisesti esim. siitä että kahden pienen lapsen kanssa voi olla vaikeampaa päästä liikakiloista eroon. Jäi hyvä mieli.

Sain valita, otetaanko hb nyt vai ensi kerralla ja valitsin sen tehtäväksi nyt. Oli kiva kuulla, että se oli oikein hyvä 132. Kohdun sf-mitta (kohdunpohjan korkeus) mitattiin nyt ensimmäisen kerran. Niille jotka ei tiedä, se mitataan selällään maaten jalat koukussa, mittanauhalla ihon päältä. Ei siis sen kummempaa. Sf-mitta kertoo vähän kohdun kasvusta. Sf oli 20 eli kuulemma hyvin kasvanut. Verenpaine oli hyvä, samoin pissat puhtaat sokerien ja proteiinien suhteen.

Vauvan sydänäänet kuunneltiin ja säännölliset potkut päivittäin toki muistuttavat, että hyvin siellä pärjätään.

Sain neuvolalääkäriajan muutaman viikon päähän ja sitä ennen käyn sokerirasitustestissä. Alkuraskauden paino oli hitusen rajan yli ja ikäkin varmaan vaikuttaa, että pääsen testiin. Ihan tyytyväinen oon. Joillekin sokerirasitustesti on vaikea, kun pitää paastota edellisestä illasta klo 20 asti, mutta ainakin itse pärjäsin viimeksi ihan hyvin. Testissä juodaan tujakkaa sokerijuomaa ja otetaan verikokeita ennen ja jälkeen. Hyvähän se vain on saada tietää tuokin terveystieto itsestä.

Tämmöisiä. Maanantaina kävin kääntymässä myös työpaikalla ja sopimassa uuden äitiysloman päivämääristä. Aluksi en olisi halunnut mennä koko työpaikalle, kun en olisi jaksanut nähdä niitä ihmisiä. Oli epäsosiaalinen olo. Oli kuitenkin ihan mukava käydä ja siellä näytti kivalta. Ei kuitenkaan yhtään tullut hinku töihin vaan oikeastaan sen jälkeen osasin taas arvostaa sitä, että saan olla nyt kotona. Oonkin nyt nauttinut erityisesti näistä parista päivästä työvierailun jälkeen. Käytiin Plantagenissa tytön kanssa ostamassa parit kesäkukat ja muutenkin oon jaksanu häärätä kotona, esim. laitoin lapselle kirja- ja leluhyllyn olkkariin. Kirppistavaroitakin oon hinnoitellu kovasti, vihdoin saatiin pöytä kaikkien säätöjen jälkeen. Ystävän luona piipahdettiin eilen illalla ja oli tosi mukavaa.

Nyt odotetaan viikonloppua, jolloin miehellä alkaa kolmen viikon isyysloma! <3 Paljon on jo suunnitelmia lomaviikoille, mutta jospa niitä rauhaisia kotipäiviäkin ehtisi sitten viettämään. Nyt iltapalalle.